Ikuinen armeija - Terrakotta

Tuli käytyä Tampereella Vapriikin huippunäyttelyssä "Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet". Vapriikki on saanut upean näyttelyn hienoon miljööseensä.

Terrakotta-armeija on ihme sinänsä. Vähän saman suuntaista valtiaiden valmistautumista tuonpuoleiseen elämään kuin mitä faaraoilla aikoinaan pyramideja rakentaessaan. Ensimmäisen keisarin ikuista matkaa oli valmistelemassa yli 100.000 työläistä (lienevät olleen orjia tai vankeja) yli 30 vuoden ajan. Tuloksena maanalainen valtakunta 9000 vartioivine sotilaineen.

Piirroksessa ensimmäinen keisari Qin (vaikutti 221-207 eaa.) sellaisena kuin hänen kuviteltiin olleen. Tämän hallitsijan tyylistä on toki aikalaiskertomuksia. Eräs teksti on peräisin Qin neuvonantajalta Wei Laolta 237 eaa:

Qinin kuninkaan nenä on kuin ampiaisella,

rinta kuin kananpojalla ja ääni kuin sakaalilla.

Hän on armoton, ja hänen sydämensä on kuin tiikerin tai suden sydän.

Vaikeuksia kohdatessaan hän nöyrtyy alttiisti.

Kun hän menestyy, hän tuhoaa miehiä ilman tunnon tuskia ...

jos hän onnistuu valloittamaan valtakunnan,

me jäämme hänen vangeikseen.

Kuvauksen perusteella keisari ei ollut mikään "nice guy".

Maanalainen valtakunta sisältää kaikkea tarpeellista: vartioivien sotilaiden lisäksi hevosia ja muita eläimiä, virkamiehiä, akrobaatteja, kalusteita, miniatyyrejä, taide-esineitä jne.

Vapriikissa on esillä tarkka pienoismalli maanalaisessa valtakunnassa olevasta sotakärrystä, valjakosta. Vaikuttava dokumentti yli 2000 vuoden takaa.

Ja tässä, yllä olevassa kuvassa seisoo yksi keisarin virkamiehistä valmiina ikuiseen isäntänsä palvelemiseen.

Näyttelyyn tutustuessaan tulee taas kerran miettineeksi Kiinan suuruutta, kulttuuria ja historiaa. Miksi Kiinan aikojen saatossa kehittynyt tiede, taide, kulttuuri ja valtio ei haastanut maailmaa ja noussut kehityksen keihäänkärjeksi ? Miksi sinänsä pienet ja kehittymättömät länsimaat, eurooppalaiset nousivat takamatkalta ja ottivat paalupaikan ? Olivat valloittajia ja kehittivät maailman kärkeen juuri ne tekijät, joissa Kiinalla oli yli tuhannen vuoden etumatka.

Tätä aihetta on käsitelty laajasti mm. kirjassa "Sivilisaatio - me ja muut", Niall Ferguson, Terra Cognita 2011. Kirjoittaja kehittelee kirjassaan kuutta otsikkoa, jotka hänen mielestään erottivat lännen itäisistä imperiumeista ja mahdollistivat ihmiskunnan vähemmistön nousun maailman herruuteen:

1. Kilpailu

2. Luonnontiede

3. Omistusoikeus

4. Lääketiede

5. Kulutusyhteiskunta

6. Työetiikka

Eurooppalaisilla oli paljon suurempi vimma käydä kauppaa kuin kiinalaisilla ja olivat siinä paljon avoimempia ja laajentumishaluisempia kuin kiinalaiset ja japanilaiset, jotka käpertyivät sisäänpäin.

Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Suosittelen lämpimästi.

Kirja herättää tosin toisenkin kysymyksen, vieläkin vakavamman: miten meidän länsimaalaisten käy ? Länsimainen sivilisaatio on rappeutunut ja tuhoutunut kerran aikaisemmin. Rooman imperiumi. Olemmeko kulkemassa tuota samaa polkua ?

Tieteen, ennen kaikkea luonnontieteiden korkean tason ylläpitäminen on olennaista.  Jokainen voi kirjan luettuaan luoda oman käsityksensä.

Kauppakatu Pekingissä, 2010.

Hylätty

Valokuvatorstain haasteena KOTI. Oheisissa valokuvissa on hylätty koti. Näitä näkee maaseudun syrjäseuduilla paljon. Väki on talosta lähtenyt, tavalla tai toisella, ja edellisen sukupolven jälkeen on tyhjää. Hylätyt talot jäävät entisen elämän muistomerkeiksi kunnes lahoavat pois.

ITE taiteilija

Kauhajoella ei voi olla törmäämättä Alpo Koivumäen loistaviin teoksiin. Perinteisiksi patsaiksi niitä ei kai voi oikein kutsua, sillä rakennusaineena on käytetty rautaromua, erilaisia muovisia ja puisia jätepaloja ja kumia. Veistoksia ne kuitenkin ovat. Aiheena suomalaisittain katsoen hyvinkin eksoottisia eläimiä luonnollisissa asennoissaan.

Alpo Koivumäki on ITE-taiteilija. Esittely löytyy täältä.

Ylläolevat veistokset on kuvattu elokuussa 2013 Sanssinkartanon puistossa Kauhajoella.

Ja tämä on puolestaan kuvattu heinäkuussa 2013 Kauhajoen kotiseututalon pihalla.

Lisää juttua aiheesta ja Alpon savannista täällä.

Varjonlilja antaa paljon katseltavaa

Valokuvatorstaissa teemana "lempikukka". Varjonlilja on yksi puutarhan kuningattarista. Se antaa paljon katseltavaa koko kasvukauden ajan, plopsahtaen avautuvista kauniista kukista ja niiden ympärillä pörräävistä upeista hyönteisistä aina muhkeisiin ja näyttäviin siemenkotiin. Talventöröttäjinä ne aikanaan muistuttavat keväästä ja lämmöstä - keväästä, joka väistämättä saapuu ankarimmankin talven jälkeen.

Varjonliljan vetovoima mäntykiitäjiin on vastustamaton. Päivällä pörisevät kimalaiset, yöllä surisevat kiitäjät.

Kesän lämmössä kypsyneet siemenkodat odottavat avautumistaan. Varjonlilja on siementuotannossaan hyvin tuottelias.

Kullervo -moottorivetäjällä vaot suoriksi

Käväisin heinäkuussa parinkymmenen vuoden jälkeen maatalousnäyttelyssä Seinäjoella, tapahtumassa, joita modernisti ja urbaanisti Farmari-näyttelyiksi nykyään kutsutaan.Siellä törmäsin, tai oikeastaan havahduin ensimmäiseen suomalaiseen moottorivetäjään. Tuokin nimitys on jo aikoja sitten kuopattu, ja nykyään, itse asiassa jo 20-luvulta lähtien, näitä mekaanisia voimanpesiä on kutsuttu traktoreiksi.

Farmarissa oli esillä Wallis, yksi Suomen ensimmäisistä traktoreista, jonka tuotanto aloitettiin Britanniassa vuonna 1912 ja Suomeen se tuli 1919.

Mutta sykähdyttävä oli tämä Kullervo, Suomessa valmistettu moottorivetäjä, traktori, jonka ensimmäinen tuotantokappale valmistui vuonna 1919. Kullervoa valmistettiin kaiken kaikkiaan 500 kappaletta, joista jäljellä on tiettävästi enää kolme. Ei ollut aivan mutkatonta Kullervon menestystarina. Lastentaudeista taisi se kärsiä koko elinkaarensa ajan.

Kullervo-traktorin suunnitteli Gustav Woldemar Wreden (1889-1958) ja niitä valmisti Åbojern Manufaktur Aktiebolag eli suomeksi Turun rautateollisuus ja vaunutehdas Oy. Kyllä ovat aikoinaan yritysnimet olleet hienoja vaakunoineen kaikkineen. Kyseinen tehdas valmisti mm. raitiotievaunuja Turun raitiotieyhtiöille.

Traktorit olivat 1900-luvun alussa uusinta uutta maatalousteknolgiaa ja siitähän maatalouden koneistuminen ja vallankumous alkoikin.

Suomen Kuvalehti testasi traktoreita tositoimissa numerossaan 41 vuonna 1919.

Alkutekstissään SK hehkutti teollisuuden roolia:

Se (teollisuus) on vihdoinkin kyennyt luomaan koneen, joka näyttää vapauttavan maanviljelijät työvoimapulasta ja joka parhaillaan tämän takia suorittaa hiljaista vallankumousta maanviljelyksen alalla kautta maailman. 

Toimittaja oli erittäin vaikuttunut näkemästään:

... siellä (koekentällä) lojuivat traktorit kuin entisajan eläinhirviöt ympärillään maanviljelysministeriön virkamiehiä sekä muita asiantuntijoita ja suuri joukko yleisöä. Insinöörit ja kuljettajat käänsivät kampeja, väänsivät ruuveja ja vähänväliä puuskuttivat ja pärskyivät hirviöt kuin äksyt sonnit.

Entäpä, miten pärjäsi Kullervo ? Toimittaja oli tästäkin suomalaisen työn luomuksesta tohkeissaan ja innoissaan:

Tuli sitten suomalaisen traktorin Kullervon vuoro ... Ja äänestäkin kuuli, että sillä koostaan huolimatta oli paha sisu, kun se alkajaisiksi teki muutamia riuskeita käännöksiä. Ja kun se sitten ikäänkuin vauhtia otettuaan iski kyntensä maankamaraan, oli vauhti silminnähtävästi toisenlainen kuin muitten; jokena siinä turve kääntyi, savu tuprusi kuin höyrykoneesta ja tarkastajilla oli täysi työ pysyä kävelyaskelin perässä. Se oli uljasta menoa.

Traktoreita siis testattiin kynnöspellolla auran kanssa. Kullervo osoittautui kokeiden nopeimmaksi kyntäjäksi.

Suomen Kuvalehti No. 41 1919

Suomalaisella sisukkaalla teknologiaosaamisella ja asenteella on varsin multavat juuret.