100-lintulajia

Birdlife:lla on hauska tempaus Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi: Tunnista 100 lintulajia vuoden aikana. Tähän haasteeseen tuli innolla tartuttua. Lintutuntemukseni kaipasi lisäoppia ja -kokemusta. Kiinostavia olivat varsinkin pitkäkoipiset (kahlaajat), hanhien alalajit sekä niin tavalliset pihan pikkulinnut, pienet ruskeat ja harmaat.

Olen tähän tekstiin kirjannut kaikki ne 100 lajia, jotka olen kesäkuun alkuun mennessä havainnut tämän vuoden puolella. Aikaisempia havaintoja ei lasketa, kuten ei ulkomaillakaan tehtyjä.

Linnut ovat hyvin kauniita ja niiden katseleminen tuottaa esteettisen elämyksen. Useimpien äänimaailma on myös hyvin mielenkiintoinen. Lintujen käyttäytymisen seuranta opettaa luonnosta paljon jättäen runsaasti kysymysmerkkejä - yksi suurimmista mysteereistä on lintujen kyky navigoida.

Alla ne ovat, havaintojärjestyksessä, pikku stooreilla ja muutamilla valokuvilla varustettuja.

Havaintopaikat: Kauhajoki (Kj), Kurikka (Ku), Vanhankaupunginlahti (VKL), Helsinki-urbaani (Hki)

Kaikki kuvat ovat tekijän pääosin havaintojen yhteydessä v2017 keväällä ottamia. Äänitykset ovat myös tältä keväältä.. Ääniin liittyvät kuvat vuodelta 2015.

Tammi- ja helmikuu 2017

Tammikuussa hyvin passiivista seurantaa. Suurin osa lajeista aivan pihapiirissä touhuavia.

1. Harakka (Kj)
2. Varis (Kj)
3. Naakka (Kj)
4. Närhi (Kj)
   Kaunis lintu. Pihan ruokintapaikalle ilmaantui parhaimmillaan viisi närheä samanaikaisesti. Kesällä se arkailee ja pysyttelee metsän suojassa.
5. Talitiainen (Kj)
6. Sinitiainen (Kj)
7. Hömötiainen (Kj)
8. Punatulkku (Kj)
9. Mustarastas (Kj)
10. Käpytikka (Kj)
    

    

    Käpytikkakoiras, Kj, toukokuu 2017

11. Viherpeippo (Kj)
12. Tilhi 25.2. (Hki)
    Upea lintu tämäkin. Ikkunan alla olevaan koristeomenapuuhun pelmahti iso parvi syömään mennä kesän pieniä omenoita. Parvea ja sen touhua oli mielenkiintoista seurata.
    
     

    

    Tilhi, Helsinki, helmikuu 2017
    
    

13. Keltasirkku (VKL)
    

    

    Keltasirkku, kuva toukokuulta (Kj)

14. Urpiainen (VKL)
    Näimme ison parven Lammassaaren pitkospuilla kulkiessamme.
15. Sinisorsa (Hki)
16. Tavi (Hki)
    

    

    Taveja, Kauhajoki, huhtikuu 2017

17. Töyhtöhyyppä 25.2. (VKL)
    Harvinainen ensitapaaminen näin aikaisin. Töyhtöhyyppä bongattiin Viikin altailta.
    

    

    Töyhtöhyyppä ja kottaraisia, Kauhajoki, huhtikuu 2017

18. Koskikara (Pitkäkoski, Hki)
    
    Maaliskuu 2017
    
    Maaliskuu oli laiska kuukausi. Tai itse asiassa kiireinen. Vain muutama tiedostettu havainto.
19. Harmaalokki (VKL)
20. Isolepinkäinen (VKL)
    

    

    Isolepinkäinen, Vanhankaupunginlahti, maaliskuu 2017

21. Harmaahaikara (VKL)
22. Kottarainen (VKL)
23. Räkättirastas (VKL)
    

    

    Räkättirastas, maaliskuu 2017

24. Puukiipijä (VKL)
25. Telkkä (VKL)
26. Varpunen (Hki)
27. Kesykyyhky (Hki)
    
    Huhtikuu 2017
    
    Huhtikuu olikin sitten linturetkien aikaa. Suuret muuttolinnut- ja virrat pitivät uteliaisuuden vireessä.
28. Kiuru (VKL)
29. Peippo (VKL)
30. Kanadanhanhi (VKL)

    

    Kanadanhanhi, VKL, toukokuu 2017

31. Nokikana (VKL)
32. Naurulokki (VKL)
33. Kalalokki (VKL)
34. Laulujoutsen (VKL)
    
    

    

    Hautova laulujoutsen, Kurikka, toukokuu 2017
    

    
    

35. Mustavaris (VKL, Viikin altaat 9.4.)
36. Kurki (VKL)
37. Metsähanhi (Kj)
    Suupohjan lakeudet täyttyvät huhtikuussa suurista muuttavien metsähanhien parvista. Niitä saattaa nähdä 1000-2000 kappaletta viivähtämässä keskellä suurta, tulvaista peltoaukeamaa. Suuressa parvessa oli metsähanhen alalajeja: tundra/ taiga. Kuten myös tundrahanhia ja lyhytnokkahanhia. Yritin jälkimmäistä tunnistaa ja tiirailla. Ei onnistunut lyhtnokan havainnointi, vaikka niitä siellä tiettävästi olikin.
38. Punarinta (Kj)
    Kauniisti laulaa lurittelee pihapuissa
    
39. Fasaani (Kj)
40. Sepelkyyhky (Kj)
41. Isokuovi (Kj)
    Sänkipelto kuhisee hyvän näköisiä pitkänokkia. Parhaimillaan näimme 50 kuovin parvia. Kovin pitkään eivät muuton jälkeen parvissa viihdy vaan hajautuvat omille lohkoilleen pitkin lakeutta.
    
    

    

    Isokuovi, Kj, huhtikuu 2017

42. Järripeippo (Kj)
    Isoja järripeippoparvia vaelteli pihasta pihaan huhtikuussa.Alla olevassa äänityksessä ääntä pitää arviolta 100-150 järripeippoa.
    
43. Korppi (Kj)
44. Lehtokurppa (Kj)
45. Sinisuohaukka 16.4. (Kj)
46. Tundrahanhi (Kj)
47. Vihervarpunen (Kj)
    Vaelteli isoissa parvissa kuten järripeippokin. 100-200 vihervarpusen parvi laskeutui pihan lähipuustoon ja kävi syömässä nurmikolle heitettyjä auringonkukansiemeniä. Äänityksessä vihervarpusen sekametelisoppaa.
    
48. Tuulihaukka 20.4. (Kj)
    

    

    Tuulihaukka, Kauhajoki, Kainaston lakeus, huhtikuu 2017

49. Teeri (Kj)
50. Hiirihaukka (Toijala)
51. Punakylkirastas (Kj)
52. Valkoviklo 29.4. (Ku)
53. Västäräkki (Ku)
54. Metsäviklo (Ku)
    Metsäviklo vai Liro - senkin opin.
    
    

    

    Metsäviklo, Kurikka, toukokuu

55. Ruskosuohaukka (Ku)
56. Haapana (Ku)
57. Kanahaukka (Ku)
58. Pikkulokki (Ku)
    

    

    Pikkulokki, Kurikka, toukokuu 2017

59. Sääksi (Ku)
    

    

    Sääksi, Kurikka, huhtikuu 2017

60. Laulurastas (Kj)
61. Palokärki (Kj)
    
    Toukokuu 2017
    
    Toukokuussa alkoi näyttämään siltä, että 100 lajia voisi olla mahdollista keskäkuun alkuun mennessä. Toukokuusta tulikin hyvin tuottoisa.
62. Kapustarinta (Kj)
63. Punajalkaviklo (Ku)
64. Tukkasotka (Ku)
65. Kaulushaikara (VKL)
66. Taivaanvuohi (VKL)
67. Valkoposkihanhi (VKL)
    Vanhankaupunginlahden parvet ovat urbaaneja stadihanhia. Yli lensi kuitenkin osana arktikaa isoja valkoposkihanhiparvia. Ne eivät pysähtyneet kaupunkilaisten serkkujensa seuraksi.
    

    

    Valkoposkihanhia, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

68. Kalatiira (VKL)
69. Harmaasorsa (VKL)
70. Rantasipi (VKL)
71. Kyhmyjoutsen (Porkkala)
72. Haahka (Porkkala)
73. Meriharakka (Porkkala)
74. Lapintiira (Porkkala)

    

    Lapintiira, Porkkala, toukokuu 2017

75. Haarapääsky (VKL)
76. Selkälokki (VKL)
77. Sitruunavästäräkki (VKL)
    Vanhankaupunginlahden julkkis
    

    

    Sitruunavästäräkki, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

78. Silkkiuikku (VKL)
79. Uuttukyyhky (VKL)
80. Suokukko (VKL, 13.5. Kj)
    
    

    

    Suokukkoja Kyrönjoen törmällä, Kauhajoki, toukokuu 2017

81. Liro (VKL)
82. Tylli (VKL)
83. Pajusirkku (VKL)
84. Kirjosieppo 13.5. (Kj)
85. Kulorastas (Kj)

    

    Kulorastas, Kauhajoki, toukokuu 2017

86. Pikkukuovi (Kj, Kauhaneva sekä Nummikosken pellot)
87. Tiltaltti (Kj)
88. Isokoskelo (Kj)
89. Satakieli (VKL)
90. Tervapääsky (VKL, 21.5. Kj)
91. Ruokokerttunen (VKL)
92. Punavarpunen (VKL)
93. Räystäspääsky (VKL)
94. Törmäpääsky (VKL)
95. Käki 19.5. (Kj)
96. Harmaasieppo 21.5. (Kj)
97. Pajulintu (Kj)
98. Ruisrääkkä 2.6. (Kj)
99. Metsäkirvinen (Kj)
100. Pikkuvarpunen (Hki)

Pikkuvarpunen oli proggiksen hännänhuippu. En millään meinannut sitä löytää, vaikka on perin yleinen Helsingissä. Löytyipä kumminkin.

Täällä taas: laulujoutsenet

Laulujoutsenet ovat saapuneet ! Talvi taittuu kevääksi ja muuttolinnut saapuvat. Kohta tulevat kurjet, hanhet, pikkulinnut. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Pääsin ihailemaan joutsenia juuri kun olin käynyt mainiossa Sibelius-näyttelyssä Ateneumissa. Suuret linnut olivat Sibeliuksen ja monen muunkin sen ajan kansallistaiteilijan luovuuden innoittajia.

" Joutsenet ovat aina ajatuksissani ja antavat elämälle loistoa. Omituista todeta, ettei mikään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Niiden äänet ja olemus". 

                                                               Sibeliuksen päiväkirjamerkintä 1915

Linnut on kuvattu Vanhankaupunginlahdella 8.3.2015.

Valokuvatorstai: jäässä

Talvea pukkaa keskellä tammikuuta. No, senhän ei pitäisi olla epätavallista, mutta sateisen kauden jättämä tulvavesi ei ehdi imeytyä pakkasen alta pois. Maisema on jäässä. Kuvat Pornaistenniemestä (Vanhankaupunginlahti) Helsingissä tammikuussa 2015.

Kivikävely Vantaanjoella

 Valokuvatorstain aiheena "kivi kivessä". Iltakävelyllä Vantaanjoella kaunista kevättä aistimassa.

Omakuva

Niin heleää - sanoisinpa lime. Kevään sävy.

Meritaimenen kutuoja Helsingissä

Sen lähes kuulee, aistii kuvasta: satakielen kevätkonsertti, rytmikästä perusklassista, joukossa ripaus yllätyksellistä nykymenoa. Korva ei tähän kyllästy.

Entisen kartanonherran kartano

Valokuvatorstai: ympäristö

Kaupungissa ihminen integroituu ympäristöönsä - on osa sitä. Ihmisen rakentama ympäristö muuttuu jatkuvasti, mutta niin myös luonnontilassa oleva. Pyrkimys ympäristön suojeluun ja arvostukseen ylläpitää tasapainoa, harmoniaa. Se tuo hyödyn lisäksi virkistystä ja mielenrauhaa.

Rappioromanttisella päiväkävelyllä

Rappioromanttinen päiväkävely kaupungin hoitamattomissa metsiköissä tuo mieleen rumuuden estetiikan.

Ruostunut palkki, pieteetillä töhritty kivi, hyvää tarkoittava siirtolapuutarhan betonien vesitorni tai insinöörin rakentama kunnallistekninen, graffitti-käsitelty rakennelma näyttää ainakin minun silmääni ensi aistimukselta rumalta, töhrityltä ja hoitamattomalta.

Kameran kenno onkin eri mieltä. Photoshopin työkalut saavat rappion näyttämään esteettiseltä rumuudelta, joka ympäristöstään irrotettuna voisi sopia vaikka johonkin nykytaiteen museoon. No, nykytaidettahan ei tässä kritisoida. Ehkäpä vain totean taiteenkin hakevan innoituksensa arkielämästä, ihmisten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

From the Air

Japanin Alpit

Lentäminen on yleensä tylsää ja pitkäveteistä puuhaa. Teknistä siirtymistä nopeasti paikasta toiseen. Matkustamisen tunne, aistimus ja aikaan suhteutettu matkan kokemus on vaatimatonta verrattuna autoon, junaan ja laivaan. Tärkeää ei ole matkustaminen vaan matkailu vierailla mailla.

Joskus lentäminenkin tarjoaa visuaalisia elämyksiä. Kirkas keli, hyvä näkyvyys ja istumapaikka juuri sillä oikealla puolella konetta ja vielä  ikkunan vieressä voi tuoda hienoja näkymiä sekä silmille että kameran kennolle.

Taannoin, viime vuonna lennolla Naritasta Helsinki-Vantaalle oli juuri tällaiset olosuhteet.

Muutama laajarunkoinen Naritassa odottamassa lähtöä kohti merien takaisia kohteita

Lentoonlähtö - no joo, eihän siinä ole mitään erikoista, mutta nousun jälkeen maisema täyttyy Tokion lähellä olevista riisipelloista. Suurin osa tämän alueen riisistä käytetään Saken raaka-aineena. Riisipeltoja on käsittämättömän paljon: maisema näyttää aivan Kyrönjoen tulva-alueelta.

Japanin Alpit

Siperian pohjoisosien tundraa ja jokia. Luntakin näkyy; kuva on otettu toukokuussa.

Äänisjärvi lentoreitin eteläpuolella. Petroskoi näkyi myös. Erittäin suuri järvialue, Euroopan toiseksi suurin järvi.

Kaiken kukkuraksi lähestyminen Helsinki-Vantaalle tapahtui kirkkaassa säässä Helsingin yli. Kuvassa Vuosaari. Satama näkyy kuvan keskellä.

Helsingin niemi eli keskusta. Vasemmassa laidassa näkyy Etelä-Satama laivoineen. Etualalla näkyy puolestaan Jätkäsaari, Länsi-Satama ja Hietalahti telakoineen.

Laskeutuminen Helsinki-Vantaalle