Varjonlilja antaa paljon katseltavaa

Valokuvatorstaissa teemana "lempikukka". Varjonlilja on yksi puutarhan kuningattarista. Se antaa paljon katseltavaa koko kasvukauden ajan, plopsahtaen avautuvista kauniista kukista ja niiden ympärillä pörräävistä upeista hyönteisistä aina muhkeisiin ja näyttäviin siemenkotiin. Talventöröttäjinä ne aikanaan muistuttavat keväästä ja lämmöstä - keväästä, joka väistämättä saapuu ankarimmankin talven jälkeen.

Varjonliljan vetovoima mäntykiitäjiin on vastustamaton. Päivällä pörisevät kimalaiset, yöllä surisevat kiitäjät.

Kesän lämmössä kypsyneet siemenkodat odottavat avautumistaan. Varjonlilja on siementuotannossaan hyvin tuottelias.

Varhaisia pörisijöitä ja puutarhan liitelijöitä

Toukokuun 11. päivä havaintoja pohjanmaalla.

Valkovuokot kukkivat kun maa ympärillä on vielä ruskeana. Kukinta osuu keskemmällä Suomea usein äitienpäivän tienoille.

Kimalaiset heräävät lämpimiin kevätpäiviin. Kaikki keväällä lentävät kimalaiset ovat kunigattaria, jotka ovat talvehtineet lehtien alla maan onkaloissa. Herätessään ne ovat nälkäisiä ja niiden ainoa ja ensimmäinen tehtävä on perustaa yhdyskunta kesäkaudeksi. Sinivuokot ja puutarhan aikaiset kukkijat, kuten Scillat ovat äärimmäisen tärkeitä ravintokasveja juuri heränneille pörisijöille. Ja nämä lentäväthän ovat hyödyllisiä eivätkä käy ihmisten päälle tai ruokiin.

Neitoperhonen on myös kevään aikainen. Kevään liitelijät ovat edellisen kauden tuotantoa ja ovat talvehtineet aikuisina. Näiden varhaisheränneiden jälkeläiset lentelevät sitten elokuussa.'

Nokkosperhoselle maistuu näköjään Näsiä. Tärkeä ravintokasvi siis ... hyönteisille..

Kukkien ystävät - Friends of Flowers

Puutarhakukilla ja perinneperennoilla on lukuisia muitakin ystäviä kuin innokas, kukkapenkkejään sydämellä vaaliva kotipuutarhuri. Osa näistä ystävistä on toivottuja, välttämättömiäkin, osa taas epätoivottuja tai muuten vain ikäviä. Toiset esteettisiä ja toiset inhoa herättäviä. Yhtä kaikki - kaikkien kanssa tullaan toimeen, ellei muuten, niin raid-purkki kädessä.

Kimalaiset ovat niitä toivottuja. Perin juurin tarpeellisia ja muutenkin mukavia seurattavia. Elävät ihmisen kanssa varsin rauhaisasti. Tämä isokokoinen, sormustinkukissa piehtaroiva surisija tosin hermostui kuvaajan liian tungettelevasta sihtailusta ja lensi suoraan niin sanotusti päin näköä.

Hämähäkkejä on maailman biomassasta valtava osa. Tyypillisesti inhokkeja, mutta välttämättömiä. Pionin nuppu antaa hyvän ankkurin sekalaisen, mutta ilmeisen tehokkaan verkoston luomiselle. Nupun alapuolelle hämähäkki on rakentanut itselleen oman pienen ruokatukun, jonka sisältö koostuu tarkemmassa tarkastelussa hyttysistä, kärpäsistä ja muurahaisista (tark. kusiaisista). Hyötyötököitä siis - ja kukkien ystäviä.

Töyhtöangervossa surisee, pörisee ja möyhii monenlaisia ötököitä. Yksi isompi näyttäisi olevan mesihumalassa, sammuneena ja toimintakyvyttömänä. Kultakuoriainen on tainnut ottaa liian paljon kerralla ja joutuu selvittelemään oloaan, kunnes se lentoon lähdettyään joutuu kenties pääskysen saaliiksi. Pääskyset ovat mukavia lintuja, joten harmiton ötökkä tämäkin.

Illan hämärtyessä päiväkerholaiset lähtevät koisimaan ja vuoro vaihtuu yökerholaisten vastuulle. Yksi hienoimmista mesiahmateista on kiitäjä. Mäntykiitäjä saapuu katsastamaan varjoliljojen statuksen ja tankkaamaan mettä lennossa. Kiitäjät ovatkin todellisia ilmatankkauksen mestareita. Osa pulleista kiitäjistä päätyy nousukiidon jälkeen taivaalla päivystävien lepakoiden saaliiksi. Lepakot pesivät ympärillä olevien vanhojen honkien tikankoloissa ja (toivottavasti) omalta osaltaan estävät naakkojen leviämistä. Kiitäjät(kin) ovat siis paitsi esteettisiä, myös hyödyllisiä.

Kuvat otettu croppi+fisheye 8-15mm -yhdistelmällä.

Valoa ja värejä

Valoa ja värejä. Niistä kelpaa nyt nauttia.

Kukkakuvia täällä.

Snapshot heräämisestä

Sää muuttuu lämpimäksi. Tahti sen kuin kiihtyy. Luonto ponnistaa kiivaasti kohti kesää.

Helmihyasintteja

Paatsamasinisiipi

Kirjopikarililja

Joukkueellinen tarhakalliokieloja

Kuolanpioni

Narsisti

Toinen tuotantokausi

Suruvaippojen toinen tuotantokausi on menossa. Tämä sukupolvi rellestää perhosbaarista toiseen, koivuissa ja pajuissa, kunnes kylmien kelien myötä hakeutuu talvehtimaan herätäkseen aikaisin keväällä puutarhaansa aamukahvilla mittailevaa puutarhuria ilostuttamaan.

Neitoa etsimässä

Mä mistä löytäisin sen neidon ...

Darling ... oletko se sinä ?

Hmm ... öykkäri ?

Taitaa olla päiväperho ...

Perhosia on nyt puutarhassa runsaasti. Erityisen ilahduttavia ovat suuret päiväperhoset, suruvaipat, amiraalit, herukkaperhoset. Illalla pörräävät kiitäjät ja kehrääjät. Sireenikiitäjä on varsinainen perhosten porsas. Se viipyilee erityisesti syysleimujen kukissa. Kukkaan ovat tulossa myös päivänhatut. Ne ovatkin varsinaisia pörriäisten ja perhosten mesibaareja. Niistä on hyvä jatkaa päiväperhosten päivätansseihin.

 

Kukkakärpästen lajirunsaus on suuri. Ne ovat varsin kauniita. Punahattu maistuu sillekin.

Iloinen Suruvaippa

Kevään upea ensilentäjä. Maaseutukulttuurin tinkimätön kannattaja. Iloluontoinen hevidiggari. Se on suruvaippa - puutarhan komistus.

Keväisiä ilmestyksiä

Pihassa ja metsässä tapahtuu



Fasaanikukko pöyhistelee, kiekuu ja kaakuu kanojensa perään. Vaan aamulla ketarat ojossa haukan jäljiltä. Jostain ilmestyi nopeasti uusi kukko reviirille.



Ensimmäiset sinivuokot. Sopivasti Pääsiäisenä.



Valkohäntäpeurat eivät arkaile. Saisivat olla vähän varovaisempia ja pysytellä hieman kauempana puutarhoista.



Metsäkauriskaan ei malta pysyä metsän siimeksessä. Liekö samaa porukkaa, joka talvehti talon lähellä ?







Naakkoja ei malta olla seuraamatta. Tämä on majoittunut siippansa kera tikkojen kerrostaloon.



Leskenlehti, Yskäruoho



Nokkosperhonen



Suruvaippa



Neitoperhonen

Surumielinen kaunotar

Baari houkuttelee vakkaripuliukkojen lisäksi kaunottariakin.



Vanha Amiraali sai rinnalleen tumman kaunokaisen.



Suruvaippa on suuri perhonen. Suurin, mitä tähän mennessä baarissa on nähty. Se lentelee hyvin vilkkaasti talon seunustoilla, katolla, kukissa ja puun oksilla päätyen aina baariin. Sen tuoksua ja imelää tarjontaa ei tämäkään perhonen voi vastustaa.



Suruvaippa talvehtii Suomessa aikusena perhosena. Keväällä se on perhosklaanien aikaisimpia lentäjiä.

Baarin kantikset

Perhosbaarin asiakaskuntaa on kiva seurata. Varsinkin suuret päiväperhoset tankkaavat hartaasti ja pitkään. Vakiokävijöiden enemmistöä ovat amiraalit, ohdakeperhoset, herukkaperhoset ja neitoperhoset.






Ohdakeperhonen on vaeltaja kuten Amiraalikin. Se ei talvehdi Suomessa vaan lentää liihottelee Afrikasta lämpimien tuulten tuomana alkukesäsällä. Nyt nähdyt perhoset ovat tuoretta sukupolvea.

Tämä juippi onkin sitten vieraalla kasvilla. Siinä se odottelee hampaattomana daamiaan. Syömiset on syöty toukkana eikä se muuta voi kun vierestä katsella kun baarissa ovi käy. Kyseessä on vaaksiainen, joko Kaalivaaksiainen tai Tipula paludosa.