Laulujoutsenia ja laulavia koskikaroja Kutunivassa

Maaliskuun kolmas viikko. Pohjoisen reissulla piti käydä katsastamassa Jerisjärven Kutunivan siivekästä elämää.

Kaksi joutsenta kylpi auringossa hauskasti relaten. Paikallisten mukaan seitsemän laulujoutsenta jäi nivaan syksyllä talvea viettämään - viisi aikuista ja kaksi menneen kesän poikasta. Eivät osanneet lähteä kun emotkaan eivät lähteneet. Emoiltaan kun oppivat muuttamisen lähdön, suunnan ja kohteen. Samalla lennolla lataavat sisäiseen navigaattoriinsa paluureitin syntymäsijoilleen. Seitsemästä kaksi on jäljellä. Loput viisi siirtyneet toiseen sulaan tai antautuneet ravintoketjun vietäväksi parempiin suihin.

Kutuniva näyttää olevan takuuvarma koskikarojen bongauspaikka. Tämä arktisten sulavesien seikkailija on pyrähtänyt tänne pohjoisimman Norjan rannikolta.

Neljä koskikaraa olivat kisailufiiliksellä ja pesänperustamispuuhissa. Laulavat kauniisti ja moninaisesti; todellinen virtavesien laululintu.

Edellisvuoden Kutunivakuvia täällä.

Täällä taas: laulujoutsenet

Laulujoutsenet ovat saapuneet ! Talvi taittuu kevääksi ja muuttolinnut saapuvat. Kohta tulevat kurjet, hanhet, pikkulinnut. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Pääsin ihailemaan joutsenia juuri kun olin käynyt mainiossa Sibelius-näyttelyssä Ateneumissa. Suuret linnut olivat Sibeliuksen ja monen muunkin sen ajan kansallistaiteilijan luovuuden innoittajia.

" Joutsenet ovat aina ajatuksissani ja antavat elämälle loistoa. Omituista todeta, ettei mikään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Niiden äänet ja olemus". 

                                                               Sibeliuksen päiväkirjamerkintä 1915

Linnut on kuvattu Vanhankaupunginlahdella 8.3.2015.

Eräretkinen Ilomantsissa, Tohlin kämppä

Pienimuotoinen, kesäkuinen eräretki itärajan korpeen. Leppoisaa ajelua itärajaa myötäillen. Tukikohtana Willi Pohjolan Tohlin kämppä, joka on näitä vanhoja savottakämppiä. Kuten kuvasta näkyy, sijainti on kauniilla joen töyrällä Tohlinjoen/ Hiekkajoen rannalla.

Luonto kauniina kuin mikä. Kielo kukkii valtoimenaan joen töyräällä.

Joki antoi paljon kalaa, haukea ja ahventa. Hauet olivat pääsääntöisesti puikuloita, mutta sattuipa koukkuun myös yksi noin 3 kiloinen (kuvassa).

Joki syö töyräitään. Tohlinjoen yli on jäänyt runsaasti tuulenkaatoja, hyvinkin vanhoja mäntyjä. Kuvassa kilpikaarnainen, kenties seuraavaksi vuorossa oleva. Juuren suojassa mahtuisi karhu hyvin talviuniaan nukkumaan. Kenties ollutkin.

Laulujoutsen pesii lähistöllä. Poikue on jo varsin vanha ja kaakatusta näistäkin jo lähtee. Poikaset olivat uteliaita, siis varomattomia, ja uivat hyvin lähelle venettä.

Tohlinjoki jatkuu Lutinjokena, joka puolestaan laskee Koitereeseen. Jokea on kiva retkeillä veneellä. Korpimaisema ympärillä. Ensimmäinen koski tulee kämpiltä vastaan noin 6,5 km:n kohdalla.

Koira oli kotimiehenä (koirana) kämpillä ja odotti kaihoisasti isäntiensä palaavan retkiltään.

Keskikesän yön valoisuus yllättää suomalaisenkin. Kuulasta, kaunista,kylmää.

Joki jatkuu ylävirtaan Hiekkajokena, joka on varsin eksoottinen näköinen. Kuin tropiikissa, paitsi ...

Majavan pesä

Ja sitten vielä pakolliset turistikierrokset lähiseudulla

Itäpiste, EU:n itäisin piste Hattuvaarassa.

Taistelijan talo Hattuvaarassa. Alueella on paljon sodan aikaisia muistomerkkejä ja sotahistoriallisia paikkoja.

Siikakoski, Ruunaa, Lieksa

Kaunis Harjutie

Suomujoen näppärä lossi

Mutkainen, kaunis Suomujoki. Aivan Patvinsuon kyljessä.

Taistelevat joutsenet

Joen mutkassa majailevassa 27 laulujoutsenen parvessa käytiin kiukkuisia taistoja. Tämä välienselvittely alkoi pullistelevan haastajan tultua romanttista siestaa viettävän pariskunnan rauhaa häiritsemään. Siitäkös siippa kiivastui ja oitis työnsi luisen nokkansa vastustajan peräpeiliin. Daami seuraa vierestä ja kaakatti tukeaan ilmaisten.

Kuvia parvesta täällä

Laumasielujen kevätjuhlat

Pääsiäinen oli varsinaista laumojen bongausta. Hieno parvi laulujoutsenia piti muuttotaukoaan Laturinmutkassa Kyrönjoella. Siinä ne lepäsivät ja nahistelivat tyvenessä suvannossa lennähtäen aina välillä läheiselle pellolle ruokailemaan.

Samaisen joenmutkan lähipelloilla maijaili iso, yli 100 yksilön kurkiparvi. Lintu on näyttävä jo yksinäänkin, mutta isossa laumassa suorastaan vaikuttava. Parvi vaihteli syönnöspeltoa useita kertoja päivässä. Arka kurki on. Aina pari vartijaa varmistamassa, että lähelle ei tulla.

Vanhat, ränsistyneet ladot lakeuksilla kertovat menneestä hevosvoimiin tukeutuvista ajoista. Lakeus on jokien tulva-aluetta, jossa metsä ei kasva. Luonnonniittyjä siis. Sieltä käytiin hakemassa lehmille heiniä pitkienkin matkojen takaa. Ladot muistuttavat heinien varastoinnista. Nykyään konevoima hoitaa niiton ja pakkaamiseen muovilla päällystettyihin pyöröpaaleihin. Nykyajan pikku latoja siis.

Hämärän tullen lähtevät lakeuden stugat liikenteeseen. Suopöllö lentää ja liitää matalalla pellon yllä myyriä etsimässä. Se on kaunis, iso ja näyttävä lintu. Lakeuksien asukas sekin.

Kutunivassa ei jäykistellä

Jerisjärven Kutuniva on ollut sulana läpi talven 2014. Siinäpä oiva elinpaikka viimaa ja kylmyyttä sietävälle koskikaralle. Iloisesti se sukeltelee pohjasta ravintoa etsiessään. Pullea lintu pulpahtelee veden pinnalle tuon tuosta sukeltaakseen yhä uudelleen.

Koskikaran kirkkaan valkoisen etumuksen sanotaan toimivan taskulamppuna: se heijastaa valoa tummaan veteen ja auttaa lintua näkemään veden pohjaan.

Kutunivassa einehti ja telmi useita koskikarapareja.

Myös laulujoutsenia on talvehtinut täällä pohjoisessa. Sula vesi riittää ravintoaitaksi ja höyhenpeite pitää joutsenen lämpöisenä. Tämä kolmikko on ilmeisesti joutsenperhe, poikanen viime vuodelta. Pyrstö kohti pohjantähteä ne tonkivat juuria pohjamudasta.

Kuvat maaliskuulta 2014.

Vanhankaupunginkosken koskikaroja täällä