Laumasielujen kevätjuhlat

Pääsiäinen oli varsinaista laumojen bongausta. Hieno parvi laulujoutsenia piti muuttotaukoaan Laturinmutkassa Kyrönjoella. Siinä ne lepäsivät ja nahistelivat tyvenessä suvannossa lennähtäen aina välillä läheiselle pellolle ruokailemaan.

Samaisen joenmutkan lähipelloilla maijaili iso, yli 100 yksilön kurkiparvi. Lintu on näyttävä jo yksinäänkin, mutta isossa laumassa suorastaan vaikuttava. Parvi vaihteli syönnöspeltoa useita kertoja päivässä. Arka kurki on. Aina pari vartijaa varmistamassa, että lähelle ei tulla.

Vanhat, ränsistyneet ladot lakeuksilla kertovat menneestä hevosvoimiin tukeutuvista ajoista. Lakeus on jokien tulva-aluetta, jossa metsä ei kasva. Luonnonniittyjä siis. Sieltä käytiin hakemassa lehmille heiniä pitkienkin matkojen takaa. Ladot muistuttavat heinien varastoinnista. Nykyään konevoima hoitaa niiton ja pakkaamiseen muovilla päällystettyihin pyöröpaaleihin. Nykyajan pikku latoja siis.

Hämärän tullen lähtevät lakeuden stugat liikenteeseen. Suopöllö lentää ja liitää matalalla pellon yllä myyriä etsimässä. Se on kaunis, iso ja näyttävä lintu. Lakeuksien asukas sekin.

It´s Kurki-Time

Varma kevään merkki: kurjet saapuvat. Suuri lintu sykähdyttää aina. Muuttomatkallaan kurki viivähtää (lähes) muina miehinä lähellä asutusta ja maanteitä. Kopean vaatimattomuuden alla piilee kuitenkin valpas ja tarkkaavainen inspektori. Lintu on aina valmis lähtöön jos ympäristössä tapahtuu pieninkin muutos. Liikkuva auto ei häiritse, mutta pysähtyvä aiheuttaa nousukiidon ja sättivän, paheksuvan kiljutöräytyksen.

EDIT 14.4: lisätty yksi kuva

Grus Grus sanoi kurki

Kurki on varsinainen saloseutujen joikaaja, määrätietoinen komentelija. Komeasti kaikuu tiukka käskytys selkosilla.

"No niin, mars kohti töyhtöhyypän pesiä"

Työhtöhyypät puolustavat raivoisasti pesiään potentiaalisilta rosvoilta. Kurjet eivät etsikään pelloilta pelkkää vegeruokaa tai sammakoita. Nämä lahkolaiset taitavat olla piilokannibaaleja luokkatovereitaan kohtaan.

Muuttopäivä

Pääsiäisenä oli hienoja muuttopäiviä.

Kurki- ja joutsenauroja lensi solkenaan pohjoista kohti jokivartta seuraten. Osa linnuista jää viipymään peltoaukeille, osa löytää pesäpaikan läheisiltä suurilta soilta.






Tämä kaksikko taitaa olla tuttu: Bertta ja Toivo, jotka ovat vuosien ajan käyneet viereisellä pellolla eineellä. Pesä sijainnee noin 5 km:n päässä olevalla keidassuolla.

Pääsiäinen oli todellinen bongausviikonloppu. Sen aikana saapui muutoltaan useita pihapiirin ja peltojen lintulajeja: mm. Mustarastas, Räksä, Kiuru, Töyhtöhyyppä, Kuovi, Kapustarinta. Ja todellisena helmenä pohjalla Sinisuohaukka, jonka kaunista liihottelua peltoaukealla saimme seurata pitkän tovin. Kyseessä oli iso koiras. Olemme nähneet sen jo viime vuonna. Mahtaakohan se pesiä läheisellä aukiolla ?




Käpytikkapareja on markilla useita.




Vanhan puistometsikön vakioasukas on ikimuistoisesti ollut Palokärki. Pariskunta on keväisin varsin äänekäs.