Tervetuloa ProPlutoon. Welcome to visit ProPluto.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. syyskuuta 2013

Mou

Kiina-aiheella jatketaan. Kiinalaisessa sota-opissa harhaanjohtamisen strategia oli keskeistä. Siitä käytetään nimitystä mou. Tästä on olemassa mainio kirjakin: Jymäyttämisen taito. Strategiaoppeja muinaisesta Kiinasta. Suom. Matti Nojonen, Gaudeamus 2009.

Kirja on täynnä hienoja tekstejä ja ajatuksia, oppeja strategisesta johtamisesta. Ne ovat muinaisia, jopa 2000 vuoden takaa, mutta jollakin tavalla ajattomia. Kun sotatermistö korvataan sanoilla liiketoiminta, strategia, johtaminen, kilpailija, myynti, jne. niin ollaan lähellä nykypäivää.



Tässä näytteeksi otteita kirjan sisältämistä vanhoista kiinalaisista sotaopeista:

Kun tunnet vastustajasi ja tunnet itsesi, et ole vaarassa sadassakaan taistelussa.

Jos ei ymmärrä laskelmia ja lukuja mutta silti havittelee suuria tekoja, niin se on sama kuin yrittäisi ylittää vaarallisia vesiä ilman venettä ja airoja.

Johtamisen periaate tarkoittaa sitä, että suuria joukkoja johdetaan kuten pieniä.

Päämäärät saavutetaan vaivatta ja menestystä saavutetaan järjestelmällisesti ilman kustannuksia, kun ajoitus on oikea.

Sodankäynnissä on kyse taistelemisesta. Kun sotilaat iskevät yhteen, on kyse kenraalien harhaanjohtavien suunnitelmien välisestä taistelusta. Kenraalit kamppailevat keskenään otollisista tilaisuuksista.



Kenraali sotii joukoillaan ja joukot taistelevat taistelutahdollaan.

Kun pakotat ihmiset suorittamaan jotakin, mihin heidän kykynsä eivät riitä, tai keskeytät ihmisen suorittamasta jotakin, mitä he eivät kykene suorittamaan, saatat itsesi vaaraan.

Se, ettei ylläpidetä pysyvää muotoa, on voiton peruste.



Taitava sotapäällikkö vaalii oppia ja pitää kiinni ohjeistuksesta. Hän kykenee määrittämään voiton ja tappion.

Sitä, mitä ihmiset arvostavat, täytyy johtajienkin arvostaa, ja sitä, mitä ihmiset inhoavat, täytyy johtajienkin inhota.

Sodankäynnissä voittaminen on helppoa mutta voiton varjeleminen vaikeaa.


Tekstit ovat  peräisin kuuluisien kiinalaisten ajattelijoiden teoksista pääsääntöisesti ennen ajanlaskun alkua. Tunnetuin ajattelija oli Sunzi (eli yli 2500 vuotta sitten) ja hänen ajatuksistaan kirjoitettu teos Sunzi Sodankäynnin taito.

Kuvat Pekingistä 2010.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Ikuinen armeija - Terrakotta

Tuli käytyä Tampereella Vapriikin huippunäyttelyssä "Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet". Vapriikki on saanut upean näyttelyn hienoon miljööseensä.




Terrakotta-armeija on ihme sinänsä. Vähän saman suuntaista valtiaiden valmistautumista tuonpuoleiseen elämään kuin mitä faaraoilla aikoinaan pyramideja rakentaessaan. Ensimmäisen keisarin ikuista matkaa oli valmistelemassa yli 100.000 työläistä (lienevät olleen orjia tai vankeja) yli 30 vuoden ajan. Tuloksena maanalainen valtakunta 9000 vartioivine sotilaineen.



Piirroksessa ensimmäinen keisari Qin (vaikutti 221-207 eaa.) sellaisena kuin hänen kuviteltiin olleen. Tämän hallitsijan tyylistä on toki aikalaiskertomuksia. Eräs teksti on peräisin Qin neuvonantajalta Wei Laolta 237 eaa:

Qinin kuninkaan nenä on kuin ampiaisella,
rinta kuin kananpojalla ja ääni kuin sakaalilla.
Hän on armoton, ja hänen sydämensä on kuin tiikerin tai suden sydän.
Vaikeuksia kohdatessaan hän nöyrtyy alttiisti.
Kun hän menestyy, hän tuhoaa miehiä ilman tunnon tuskia ...
jos hän onnistuu valloittamaan valtakunnan,
me jäämme hänen vangeikseen.

Kuvauksen perusteella keisari ei ollut mikään "nice guy".

Maanalainen valtakunta sisältää kaikkea tarpeellista: vartioivien sotilaiden lisäksi hevosia ja muita eläimiä, virkamiehiä, akrobaatteja, kalusteita, miniatyyrejä, taide-esineitä jne.


Vapriikissa on esillä tarkka pienoismalli maanalaisessa valtakunnassa olevasta sotakärrystä, valjakosta. Vaikuttava dokumentti yli 2000 vuoden takaa.


Ja tässä, yllä olevassa kuvassa seisoo yksi keisarin virkamiehistä valmiina ikuiseen isäntänsä palvelemiseen.

Näyttelyyn tutustuessaan tulee taas kerran miettineeksi Kiinan suuruutta, kulttuuria ja historiaa. Miksi Kiinan aikojen saatossa kehittynyt tiede, taide, kulttuuri ja valtio ei haastanut maailmaa ja noussut kehityksen keihäänkärjeksi ? Miksi sinänsä pienet ja kehittymättömät länsimaat, eurooppalaiset nousivat takamatkalta ja ottivat paalupaikan ? Olivat valloittajia ja kehittivät maailman kärkeen juuri ne tekijät, joissa Kiinalla oli yli tuhannen vuoden etumatka.

Tätä aihetta on käsitelty laajasti mm. kirjassa "Sivilisaatio - me ja muut", Niall Ferguson, Terra Cognita 2011. Kirjoittaja kehittelee kirjassaan kuutta otsikkoa, jotka hänen mielestään erottivat lännen itäisistä imperiumeista ja mahdollistivat ihmiskunnan vähemmistön nousun maailman herruuteen:

1. Kilpailu
2. Luonnontiede
3. Omistusoikeus
4. Lääketiede
5. Kulutusyhteiskunta
6. Työetiikka

Eurooppalaisilla oli paljon suurempi vimma käydä kauppaa kuin kiinalaisilla ja olivat siinä paljon avoimempia ja laajentumishaluisempia kuin kiinalaiset ja japanilaiset, jotka käpertyivät sisäänpäin.

Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Suosittelen lämpimästi.

Kirja herättää tosin toisenkin kysymyksen, vieläkin vakavamman: miten meidän länsimaalaisten käy ? Länsimainen sivilisaatio on rappeutunut ja tuhoutunut kerran aikaisemmin. Rooman imperiumi. Olemmeko kulkemassa tuota samaa polkua ?

Tieteen, ennen kaikkea luonnontieteiden korkean tason ylläpitäminen on olennaista.  Jokainen voi kirjan luettuaan luoda oman käsityksensä.


Kauppakatu Pekingissä, 2010.