Lankalauantai pohjanmaalla

Lankalauantaina on pohjanmaalla aivan omat tapansa. Trullit kulkevat ja valakiat loimottavat.

Samuli Paulaharju on kirjoittanut:

"Suuren kevätjuhlan pimeänä yönä, jolloin vanhat trullit kähmivät navetoissa ja lentää kahnustivat pirujen kanssa pitkin pitäjiä, leimahti pitkin lakeutta kymmeniä pääsiääsvalakioota. Ne loimottivat ja lepattivat öisellä hangella kuin kaameat noitavalkeat, väsähtivät välillä, tohahtivat taas uudelleen ja lennättivät tulisia kieliä ja kipunoita pimeään korkeuteen. Joka suunnalla leimahteli ja taas sammui, taivas punotti metsän takanakin kuin valkeanvaarassa. Joka taholla vanhat tervatynnyrit paloivat, tervaksista sidotut pöntteröt romottivat seipäiden nenissä, katajat kärisivät ja kaikkein enemmin loimottivat riihiladoista kähvelletyt olkilyhteet. Nuori villi Härmä punoitti, hyppi ja reuhasi rovion ympärillä, viskoi valkeaa ilmaan, lauloi ja karjui ja raahasi lisää olkia isäntien riihikartanoista, vaikka monet äkäiset äijät olivat kirves kourassa vartoimassa olkilatoansa".

Onpa väkevä kuvaus. Tämän kun veisi mainostekstiksi, niin johan pohjanmaalla nähtäisiin turistien vaellus valakioota ja seurannaisia katsomahan.

Maahanlasku kielletty ... noidilta

Kun järvi-Suomessa poltetaan juhannuksena kokkoja, niin lakeuksien jokimaisemissa roihuavat pääsiäisvalkeat lankalauantaina. Pääsiäiskokkoperinne on vanha ja vahva. Alunperin se liittyi trullien, noita-akkojen karkoittamiseen tai pikemminkin heidän laskeutumisensa estämiseen. Trullit näet lentelivät luudilla pitkin poikin, mutta eivät pääsiäisvalakioiden savulta, kitkerältä hajulta ja kipinöiltä pystyneet laskeutumaan vaan palasivat takaisin hornaan mistä olivat tulleetkin.

Nykyään Etelä-Pohjanmaalla pikkutrullit kulkevat talosta taloon juuri lankalauantaina. Tämää perinne jatkuu vahvana ja näitä trulleiksi pukeutuneita lapsia näkeekin kylän raiteilla kulkemassa. Muualla Suomessa pikkuvirpojat kolkuttelevat ovia Palmusunnuntaina.

Kokkoja näkee edelleenkin paljon. Pääsiäisvalkea on oiva tapa polttaa risuja ja muuta puujätettä sekä samalla ylläpitää mukavaa perinnettä lasten iloksi.

70-luvun lopulla kyläseurat alkoivat järjestää kokkojuhlia, jossa talkoilla eli kökkätyöllä rakennettiin kylän yhteinen iso kokko. Sinne kutsuttiin yleisöä jopa lehti-ilmoituksin paikallislehdissä. Pientä korvausta kerättiin myymällä virvokeita ja käristemakkaraa. Ensimmäisiä tällaisia isompia kokkoja kasattiin Kauhajoen Järvikylässä.

Nykyään yleisökokkoja poltetaan pitkin pitäjää ja tapana onkin, että lankalauantaina lähdetään kokkoajelulle lasten kanssa valkeita katselemaan. Ja sinä samassa ostetaan limsat ja makkarat.

Kokkojen kasaamisessa on pientä tervettä pohjalaista kilpailuhenkeä: "meidän kokko on isompi, hienompi ja palaa kauemmin kuin naapurikylän kokko". Ylläolevat kuvat ovat Kurikan Mietaan kylästä.

Joskus kokoissa näkyy poltettavan noita-akkoja. Tämä somistuksellinen teema paljastaa inokkuuden epäloogisuuden: pääsiäiskokoissa ei poltettu noidiksi epäiltyjä ihmisiä vaan nimenomaan estettiin ilmassa lentävien trullien laskeutuminen markeille ja heidän häiriökäyttäytyminen navetoissa. Trullit nimittäin toivat huonoa karjaonnea.

Metsähanhien muuttoliike

Tuttu levähdysalue Kainaston jokilaaksossa lakeudella. Hanhien, joutsenten ja kurkien pit stop. Täältä jatketaan kohti pesimisalueita.

Pääsiäisenä pellot täyttyivät metsähanhista.

Erään pellon päässä kokoustaan piti arviolta noin 500 metsähanhen parvi. Näky on komea, kun tuollainen joukkio lähtee matkaan. Liekö lähestyvä kettu aiheuttanut matkaan lähdön ?

Lankalauantain pyrotekniikkaa

Pääsiäisvalakiat ovat vanha perinne Etelä-Pohjanmaalla. Lankalauantaina pyrotekniset ratkaisut loimottavat pitkin lakeutta. Kyläseurat järjestävätkin kökkätyönä toinen toistaan komiampia valakioita, joita väki kerääntyy ihailemaan. Saattaa siinä jokunen makkarakin kulua palan painikkeeksi.

Pääsiäsikokko on myös oiva tapa hävittää puiden perkuujätteitä ja muita biologisia roskia markilta.

It´s Kurki-Time

Varma kevään merkki: kurjet saapuvat. Suuri lintu sykähdyttää aina. Muuttomatkallaan kurki viivähtää (lähes) muina miehinä lähellä asutusta ja maanteitä. Kopean vaatimattomuuden alla piilee kuitenkin valpas ja tarkkaavainen inspektori. Lintu on aina valmis lähtöön jos ympäristössä tapahtuu pieninkin muutos. Liikkuva auto ei häiritse, mutta pysähtyvä aiheuttaa nousukiidon ja sättivän, paheksuvan kiljutöräytyksen.

EDIT 14.4: lisätty yksi kuva

Puutarhan varhaisteinit

Raparperi on jo syntyessään puutarhan turhamaisin ja huomionkipein kasvikunnan edustaja



Originaaleja hollannintulppaaneja.



Poimulehti



Kuolan pioni



Krookus

Keväisiä ilmestyksiä

Pihassa ja metsässä tapahtuu



Fasaanikukko pöyhistelee, kiekuu ja kaakuu kanojensa perään. Vaan aamulla ketarat ojossa haukan jäljiltä. Jostain ilmestyi nopeasti uusi kukko reviirille.



Ensimmäiset sinivuokot. Sopivasti Pääsiäisenä.



Valkohäntäpeurat eivät arkaile. Saisivat olla vähän varovaisempia ja pysytellä hieman kauempana puutarhoista.



Metsäkauriskaan ei malta pysyä metsän siimeksessä. Liekö samaa porukkaa, joka talvehti talon lähellä ?







Naakkoja ei malta olla seuraamatta. Tämä on majoittunut siippansa kera tikkojen kerrostaloon.



Leskenlehti, Yskäruoho



Nokkosperhonen



Suruvaippa



Neitoperhonen

Koko kokkoko ?

Koko kokonko kokoon kokoon ... ?

Koko kokon kokoon kokoot.

Pääsiäisvalakiat loimottavat lankalauantaina:

Hyvää Pääsiäistä !

Pena ja Tarja

Siinä he jälleen ovat, Pena ja Tarja. Vuosi toisensa jälkeen, aina yhdessä, aina samassa lätäkössä, aina samaan aikaan.

Pöytä on katettu, herra tikka

Tikkojen ruokapöydässä on liikettä. Siinä proteiinit venyttelevät jäseniään auringon paahteessa. Kevät on tullut.

Markki