Dalmatialaisen lelu

Koira sai uuden lelun. Vaikka sen "koira -keski-ikä" onkin jo lähellä, ei riemu uudesta härpäkkeestä ollut vähäinen eikä vaatimaton.

Eräretkinen Ilomantsissa, Tohlin kämppä

Pienimuotoinen, kesäkuinen eräretki itärajan korpeen. Leppoisaa ajelua itärajaa myötäillen. Tukikohtana Willi Pohjolan Tohlin kämppä, joka on näitä vanhoja savottakämppiä. Kuten kuvasta näkyy, sijainti on kauniilla joen töyrällä Tohlinjoen/ Hiekkajoen rannalla.

Luonto kauniina kuin mikä. Kielo kukkii valtoimenaan joen töyräällä.

Joki antoi paljon kalaa, haukea ja ahventa. Hauet olivat pääsääntöisesti puikuloita, mutta sattuipa koukkuun myös yksi noin 3 kiloinen (kuvassa).

Joki syö töyräitään. Tohlinjoen yli on jäänyt runsaasti tuulenkaatoja, hyvinkin vanhoja mäntyjä. Kuvassa kilpikaarnainen, kenties seuraavaksi vuorossa oleva. Juuren suojassa mahtuisi karhu hyvin talviuniaan nukkumaan. Kenties ollutkin.

Laulujoutsen pesii lähistöllä. Poikue on jo varsin vanha ja kaakatusta näistäkin jo lähtee. Poikaset olivat uteliaita, siis varomattomia, ja uivat hyvin lähelle venettä.

Tohlinjoki jatkuu Lutinjokena, joka puolestaan laskee Koitereeseen. Jokea on kiva retkeillä veneellä. Korpimaisema ympärillä. Ensimmäinen koski tulee kämpiltä vastaan noin 6,5 km:n kohdalla.

Koira oli kotimiehenä (koirana) kämpillä ja odotti kaihoisasti isäntiensä palaavan retkiltään.

Keskikesän yön valoisuus yllättää suomalaisenkin. Kuulasta, kaunista,kylmää.

Joki jatkuu ylävirtaan Hiekkajokena, joka on varsin eksoottinen näköinen. Kuin tropiikissa, paitsi ...

Majavan pesä

Ja sitten vielä pakolliset turistikierrokset lähiseudulla

Itäpiste, EU:n itäisin piste Hattuvaarassa.

Taistelijan talo Hattuvaarassa. Alueella on paljon sodan aikaisia muistomerkkejä ja sotahistoriallisia paikkoja.

Siikakoski, Ruunaa, Lieksa

Kaunis Harjutie

Suomujoen näppärä lossi

Mutkainen, kaunis Suomujoki. Aivan Patvinsuon kyljessä.

Eläintarhaviikonloppu

Tuli vieraita viikonlopuksi. Eläinvieraita. Kahden rauhallisen, viehättävän, hyväkäytöksisen kissan viikonloppukavereiksi pamahti kaksi yhtä viehättävää kissaa ja yksi supersosiaalinen koira.

Eipäs ollutkaan läpihuutojuttu eläinkavereiden vilpitön isännöinti ja ystävällinen vieraanvaraisuus. Kissojen small talk lajitovereita kohtaan nostikin esille sellaisia kurkkuäänteitä, murinoita, reviiriäännähdyksiä ja muita nykymusiikkiinkin sopivia auditiivisia yllätyksiä että ei voi kuin ihailla ja ihmetellä niin rauhallisen lemmikin muuntautumiskykyä.

Mutta yksi on joukossa kylmähermoinen. Porukan seniori, viilipytty ja kaikinpuolin hyvää tilannetajua ja lajiylpeyttä kokeva koiranpoika. Viiksikään ei värähtänyt tämän sihisevän, käärmeiden suhinaäänteitä simuloivan joukkueen keskellä.

Tämän shown tähtiä ovat Burmankissat väreinään creme, sininen, suklaa ja sinikilppari, sekä tietenkin Dalmatiankoira.

EDIT 9.2.

Small Talkin jälkeen burmalaiset ryhtyivät sirkuksenpitoon. Ärinästä ja murinasta ei sitten enää ollut tietoakaan.

Koiranpoikaa naurattaa

Mikä valloittava dalmatialaisen hymy !

He´s smiling like a real Dalmatian.

Kissanviikset ja katin kontit

Siinä on Elmeri, nelikuukautinen Burmankissa. Ei ujo, ei arka eikä varsinkaan vaatimaton.






"Koitapas vielä työntää tuo nokkava hajuaistisi lähemmäs ..."




"... niin kyllä täältä raapaisupintaa löytyy"

Leevi ja lehmät

Leevi-koira oli viime kesänä pari viikkoa tututumassa maaseudun ihmeisiin. Päiväkävelyn vakiorutiineihin kuului kohteliaisuuskäynti naapurin arroganttien lehmärouvien luona.




Treffit noudattivat aina samaa kaavaa: ensin tiukka tuijotus silmästä silmään.



Sitten molemminpuolinen uho ja lihasten pullistelu.




Nuorempi jäsen kokee epävarmuutta ... pysyykö tuo varmasti aidan tuolla puolen ... ?




Vanhempi osapuoli puolestaan pohtii ... tokkopa tuosta lypsäjäksi on ?