100-lintulajia

Birdlife:lla on hauska tempaus Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi: Tunnista 100 lintulajia vuoden aikana. Tähän haasteeseen tuli innolla tartuttua. Lintutuntemukseni kaipasi lisäoppia ja -kokemusta. Kiinostavia olivat varsinkin pitkäkoipiset (kahlaajat), hanhien alalajit sekä niin tavalliset pihan pikkulinnut, pienet ruskeat ja harmaat.

Olen tähän tekstiin kirjannut kaikki ne 100 lajia, jotka olen kesäkuun alkuun mennessä havainnut tämän vuoden puolella. Aikaisempia havaintoja ei lasketa, kuten ei ulkomaillakaan tehtyjä.

Linnut ovat hyvin kauniita ja niiden katseleminen tuottaa esteettisen elämyksen. Useimpien äänimaailma on myös hyvin mielenkiintoinen. Lintujen käyttäytymisen seuranta opettaa luonnosta paljon jättäen runsaasti kysymysmerkkejä - yksi suurimmista mysteereistä on lintujen kyky navigoida.

Alla ne ovat, havaintojärjestyksessä, pikku stooreilla ja muutamilla valokuvilla varustettuja.

Havaintopaikat: Kauhajoki (Kj), Kurikka (Ku), Vanhankaupunginlahti (VKL), Helsinki-urbaani (Hki)

Kaikki kuvat ovat tekijän pääosin havaintojen yhteydessä v2017 keväällä ottamia. Äänitykset ovat myös tältä keväältä.. Ääniin liittyvät kuvat vuodelta 2015.

Tammi- ja helmikuu 2017

Tammikuussa hyvin passiivista seurantaa. Suurin osa lajeista aivan pihapiirissä touhuavia.

1. Harakka (Kj)
2. Varis (Kj)
3. Naakka (Kj)
4. Närhi (Kj)
   Kaunis lintu. Pihan ruokintapaikalle ilmaantui parhaimmillaan viisi närheä samanaikaisesti. Kesällä se arkailee ja pysyttelee metsän suojassa.
5. Talitiainen (Kj)
6. Sinitiainen (Kj)
7. Hömötiainen (Kj)
8. Punatulkku (Kj)
9. Mustarastas (Kj)
10. Käpytikka (Kj)
    

    

    Käpytikkakoiras, Kj, toukokuu 2017

11. Viherpeippo (Kj)
12. Tilhi 25.2. (Hki)
    Upea lintu tämäkin. Ikkunan alla olevaan koristeomenapuuhun pelmahti iso parvi syömään mennä kesän pieniä omenoita. Parvea ja sen touhua oli mielenkiintoista seurata.
    
     

    

    Tilhi, Helsinki, helmikuu 2017
    
    

13. Keltasirkku (VKL)
    

    

    Keltasirkku, kuva toukokuulta (Kj)

14. Urpiainen (VKL)
    Näimme ison parven Lammassaaren pitkospuilla kulkiessamme.
15. Sinisorsa (Hki)
16. Tavi (Hki)
    

    

    Taveja, Kauhajoki, huhtikuu 2017

17. Töyhtöhyyppä 25.2. (VKL)
    Harvinainen ensitapaaminen näin aikaisin. Töyhtöhyyppä bongattiin Viikin altailta.
    

    

    Töyhtöhyyppä ja kottaraisia, Kauhajoki, huhtikuu 2017

18. Koskikara (Pitkäkoski, Hki)
    
    Maaliskuu 2017
    
    Maaliskuu oli laiska kuukausi. Tai itse asiassa kiireinen. Vain muutama tiedostettu havainto.
19. Harmaalokki (VKL)
20. Isolepinkäinen (VKL)
    

    

    Isolepinkäinen, Vanhankaupunginlahti, maaliskuu 2017

21. Harmaahaikara (VKL)
22. Kottarainen (VKL)
23. Räkättirastas (VKL)
    

    

    Räkättirastas, maaliskuu 2017

24. Puukiipijä (VKL)
25. Telkkä (VKL)
26. Varpunen (Hki)
27. Kesykyyhky (Hki)
    
    Huhtikuu 2017
    
    Huhtikuu olikin sitten linturetkien aikaa. Suuret muuttolinnut- ja virrat pitivät uteliaisuuden vireessä.
28. Kiuru (VKL)
29. Peippo (VKL)
30. Kanadanhanhi (VKL)

    

    Kanadanhanhi, VKL, toukokuu 2017

31. Nokikana (VKL)
32. Naurulokki (VKL)
33. Kalalokki (VKL)
34. Laulujoutsen (VKL)
    
    

    

    Hautova laulujoutsen, Kurikka, toukokuu 2017
    

    
    

35. Mustavaris (VKL, Viikin altaat 9.4.)
36. Kurki (VKL)
37. Metsähanhi (Kj)
    Suupohjan lakeudet täyttyvät huhtikuussa suurista muuttavien metsähanhien parvista. Niitä saattaa nähdä 1000-2000 kappaletta viivähtämässä keskellä suurta, tulvaista peltoaukeamaa. Suuressa parvessa oli metsähanhen alalajeja: tundra/ taiga. Kuten myös tundrahanhia ja lyhytnokkahanhia. Yritin jälkimmäistä tunnistaa ja tiirailla. Ei onnistunut lyhtnokan havainnointi, vaikka niitä siellä tiettävästi olikin.
38. Punarinta (Kj)
    Kauniisti laulaa lurittelee pihapuissa
    
39. Fasaani (Kj)
40. Sepelkyyhky (Kj)
41. Isokuovi (Kj)
    Sänkipelto kuhisee hyvän näköisiä pitkänokkia. Parhaimillaan näimme 50 kuovin parvia. Kovin pitkään eivät muuton jälkeen parvissa viihdy vaan hajautuvat omille lohkoilleen pitkin lakeutta.
    
    

    

    Isokuovi, Kj, huhtikuu 2017

42. Järripeippo (Kj)
    Isoja järripeippoparvia vaelteli pihasta pihaan huhtikuussa.Alla olevassa äänityksessä ääntä pitää arviolta 100-150 järripeippoa.
    
43. Korppi (Kj)
44. Lehtokurppa (Kj)
45. Sinisuohaukka 16.4. (Kj)
46. Tundrahanhi (Kj)
47. Vihervarpunen (Kj)
    Vaelteli isoissa parvissa kuten järripeippokin. 100-200 vihervarpusen parvi laskeutui pihan lähipuustoon ja kävi syömässä nurmikolle heitettyjä auringonkukansiemeniä. Äänityksessä vihervarpusen sekametelisoppaa.
    
48. Tuulihaukka 20.4. (Kj)
    

    

    Tuulihaukka, Kauhajoki, Kainaston lakeus, huhtikuu 2017

49. Teeri (Kj)
50. Hiirihaukka (Toijala)
51. Punakylkirastas (Kj)
52. Valkoviklo 29.4. (Ku)
53. Västäräkki (Ku)
54. Metsäviklo (Ku)
    Metsäviklo vai Liro - senkin opin.
    
    

    

    Metsäviklo, Kurikka, toukokuu

55. Ruskosuohaukka (Ku)
56. Haapana (Ku)
57. Kanahaukka (Ku)
58. Pikkulokki (Ku)
    

    

    Pikkulokki, Kurikka, toukokuu 2017

59. Sääksi (Ku)
    

    

    Sääksi, Kurikka, huhtikuu 2017

60. Laulurastas (Kj)
61. Palokärki (Kj)
    
    Toukokuu 2017
    
    Toukokuussa alkoi näyttämään siltä, että 100 lajia voisi olla mahdollista keskäkuun alkuun mennessä. Toukokuusta tulikin hyvin tuottoisa.
62. Kapustarinta (Kj)
63. Punajalkaviklo (Ku)
64. Tukkasotka (Ku)
65. Kaulushaikara (VKL)
66. Taivaanvuohi (VKL)
67. Valkoposkihanhi (VKL)
    Vanhankaupunginlahden parvet ovat urbaaneja stadihanhia. Yli lensi kuitenkin osana arktikaa isoja valkoposkihanhiparvia. Ne eivät pysähtyneet kaupunkilaisten serkkujensa seuraksi.
    

    

    Valkoposkihanhia, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

68. Kalatiira (VKL)
69. Harmaasorsa (VKL)
70. Rantasipi (VKL)
71. Kyhmyjoutsen (Porkkala)
72. Haahka (Porkkala)
73. Meriharakka (Porkkala)
74. Lapintiira (Porkkala)

    

    Lapintiira, Porkkala, toukokuu 2017

75. Haarapääsky (VKL)
76. Selkälokki (VKL)
77. Sitruunavästäräkki (VKL)
    Vanhankaupunginlahden julkkis
    

    

    Sitruunavästäräkki, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

78. Silkkiuikku (VKL)
79. Uuttukyyhky (VKL)
80. Suokukko (VKL, 13.5. Kj)
    
    

    

    Suokukkoja Kyrönjoen törmällä, Kauhajoki, toukokuu 2017

81. Liro (VKL)
82. Tylli (VKL)
83. Pajusirkku (VKL)
84. Kirjosieppo 13.5. (Kj)
85. Kulorastas (Kj)

    

    Kulorastas, Kauhajoki, toukokuu 2017

86. Pikkukuovi (Kj, Kauhaneva sekä Nummikosken pellot)
87. Tiltaltti (Kj)
88. Isokoskelo (Kj)
89. Satakieli (VKL)
90. Tervapääsky (VKL, 21.5. Kj)
91. Ruokokerttunen (VKL)
92. Punavarpunen (VKL)
93. Räystäspääsky (VKL)
94. Törmäpääsky (VKL)
95. Käki 19.5. (Kj)
96. Harmaasieppo 21.5. (Kj)
97. Pajulintu (Kj)
98. Ruisrääkkä 2.6. (Kj)
99. Metsäkirvinen (Kj)
100. Pikkuvarpunen (Hki)

Pikkuvarpunen oli proggiksen hännänhuippu. En millään meinannut sitä löytää, vaikka on perin yleinen Helsingissä. Löytyipä kumminkin.

Valokuvatorstai: jäässä

Talvea pukkaa keskellä tammikuuta. No, senhän ei pitäisi olla epätavallista, mutta sateisen kauden jättämä tulvavesi ei ehdi imeytyä pakkasen alta pois. Maisema on jäässä. Kuvat Pornaistenniemestä (Vanhankaupunginlahti) Helsingissä tammikuussa 2015.

Arki-Mikkeli 29.9. --- Mikonpäivä

Paratiisin päämies, henkien ruhtinas ja vainajien saattaja. Siinä Mikaelin luonnehdintaa keskiaikaisissa saarnoissa Vilkunan Vuotuisen Ajantiedon mukaan. Sadonkorjuun päätteeksi syötiin mikkelinpässi. Mikkelinpäivä olikin Savossa pässinpäivä. Ylläolevissa kuvissa mikkelintavoista tietämättömät nuoret pässit ottavat mittaa otsaluistaan Kuusiluodon niityllä.

Nokia Data valmisti aikoinaan Mikko- ja MikroMikko-tietokoneita. Näiden kotimaisten laitteiden tunnuksena oli ... mikäs muukaan kuin pässi.

"Mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin"

Mikkelin päivä muodosti vuotuisen sadonkorjuun päätepisteen. Vanhan kansan kalenteri olikin täynnä juhla- ja muistopäiviin liitettyjä sanontoja ja työohjeita.

"Mikkeli pellot tyhjentää"
"Mikkelinä kaikki laarissa"

Valon kuvaamista

Tässä ei ole kuu. Eikä ajankohtana yö. Tänään oli hieno valo kuvaukseen: keskitalven, jo hieman pidentyneen päivän ja pilven suodattama valo. Aurinkoistakin, mutta hienolla tavalla suodattuneena.

Kuvassa aurinko pilvikerroksen takana. Pilvet toimivat isona taivaankannen täyttävänä softboxina kuitenkin läpäisten kirkasta auringonvaloa.

Lämmin sää on sulattanut lumen jäältä. Auringon kirkkaus saa jään näyttämään kummalliselta ja oudon väriseltä. Epämääräiset suksen jäljet urittavat pntasulanutta jäätä poikkisyyhyn.

Sulanut jää ei perinteisesti haittaa pilkkimistä. Eikä se läpisulaa olekaan vielä. Mutta vähän hurjalta näyttää kumminkin.

Koskikara, tuo pullea varpuslintu,  Vanhankaupunginkoskella. Sukeltelee virrassa mitäliehakien keskellä talvea. No, kai sieltä löytyy kotiloita ja muuta pikkuorgaanista syötävää hengen pitimiksi.

Mielenkiintoiset jäljet keskellä koskea - vedestä veteen. Lienevätkö saukon jäljet ? Sellainen uiskentelee ja kalastelee Vanhankaupunginkoskella.

Ruskan väriloistoa Lammassaaressa

Upea ruska. Puut ovat olleet erityisen hohdokkaita ja värikkäitä tänä syksynä. Kaunista väriloistoa on saatu ihailla viikkokaupalla. Tämä viikonloppu oli ehkä tämän ruskan viimeinen. Sääennuste lupaa lähipäiville hyytävää keliä ja kenties jo talven tuloakin.

Nämä kuvat ovat Vanhankaupunginlahdelta, tarkemmin sanoen Lammassaaresta ja Kuusiluodolta. Ne ovat paitsi kauniita luontokohteita, myös historiallisia ajanviettopaikkoja. Lammassaari on nykyäänkin Raittiusseura Koiton hallinnassa. Saaren komistus on vuonna 1905 rakennettu ja arkkitehti V. Penttilän piirtämä Pohjolan Pirtti. Siellä väki kävi aikoinaan tansseissa raittiushengen mukaisesti eli kieltolain aikana kenties omat pirtupullot mukanaan. Ainakin vuosisadan alussa sinne soudettiin Hakaniemestä suurilla soutuveneillä työväen laulauja laulellen. Tämä perinne mainittiin myös K Westön historiallisessa romaanissa "Missä kuljimme kerran".