100-lintulajia

Birdlife:lla on hauska tempaus Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi: Tunnista 100 lintulajia vuoden aikana. Tähän haasteeseen tuli innolla tartuttua. Lintutuntemukseni kaipasi lisäoppia ja -kokemusta. Kiinostavia olivat varsinkin pitkäkoipiset (kahlaajat), hanhien alalajit sekä niin tavalliset pihan pikkulinnut, pienet ruskeat ja harmaat.

Olen tähän tekstiin kirjannut kaikki ne 100 lajia, jotka olen kesäkuun alkuun mennessä havainnut tämän vuoden puolella. Aikaisempia havaintoja ei lasketa, kuten ei ulkomaillakaan tehtyjä.

Linnut ovat hyvin kauniita ja niiden katseleminen tuottaa esteettisen elämyksen. Useimpien äänimaailma on myös hyvin mielenkiintoinen. Lintujen käyttäytymisen seuranta opettaa luonnosta paljon jättäen runsaasti kysymysmerkkejä - yksi suurimmista mysteereistä on lintujen kyky navigoida.

Alla ne ovat, havaintojärjestyksessä, pikku stooreilla ja muutamilla valokuvilla varustettuja.

Havaintopaikat: Kauhajoki (Kj), Kurikka (Ku), Vanhankaupunginlahti (VKL), Helsinki-urbaani (Hki)

Kaikki kuvat ovat tekijän pääosin havaintojen yhteydessä v2017 keväällä ottamia. Äänitykset ovat myös tältä keväältä.. Ääniin liittyvät kuvat vuodelta 2015.

Tammi- ja helmikuu 2017

Tammikuussa hyvin passiivista seurantaa. Suurin osa lajeista aivan pihapiirissä touhuavia.

1. Harakka (Kj)
2. Varis (Kj)
3. Naakka (Kj)
4. Närhi (Kj)
   Kaunis lintu. Pihan ruokintapaikalle ilmaantui parhaimmillaan viisi närheä samanaikaisesti. Kesällä se arkailee ja pysyttelee metsän suojassa.
5. Talitiainen (Kj)
6. Sinitiainen (Kj)
7. Hömötiainen (Kj)
8. Punatulkku (Kj)
9. Mustarastas (Kj)
10. Käpytikka (Kj)
    

    

    Käpytikkakoiras, Kj, toukokuu 2017

11. Viherpeippo (Kj)
12. Tilhi 25.2. (Hki)
    Upea lintu tämäkin. Ikkunan alla olevaan koristeomenapuuhun pelmahti iso parvi syömään mennä kesän pieniä omenoita. Parvea ja sen touhua oli mielenkiintoista seurata.
    
     

    

    Tilhi, Helsinki, helmikuu 2017
    
    

13. Keltasirkku (VKL)
    

    

    Keltasirkku, kuva toukokuulta (Kj)

14. Urpiainen (VKL)
    Näimme ison parven Lammassaaren pitkospuilla kulkiessamme.
15. Sinisorsa (Hki)
16. Tavi (Hki)
    

    

    Taveja, Kauhajoki, huhtikuu 2017

17. Töyhtöhyyppä 25.2. (VKL)
    Harvinainen ensitapaaminen näin aikaisin. Töyhtöhyyppä bongattiin Viikin altailta.
    

    

    Töyhtöhyyppä ja kottaraisia, Kauhajoki, huhtikuu 2017

18. Koskikara (Pitkäkoski, Hki)
    
    Maaliskuu 2017
    
    Maaliskuu oli laiska kuukausi. Tai itse asiassa kiireinen. Vain muutama tiedostettu havainto.
19. Harmaalokki (VKL)
20. Isolepinkäinen (VKL)
    

    

    Isolepinkäinen, Vanhankaupunginlahti, maaliskuu 2017

21. Harmaahaikara (VKL)
22. Kottarainen (VKL)
23. Räkättirastas (VKL)
    

    

    Räkättirastas, maaliskuu 2017

24. Puukiipijä (VKL)
25. Telkkä (VKL)
26. Varpunen (Hki)
27. Kesykyyhky (Hki)
    
    Huhtikuu 2017
    
    Huhtikuu olikin sitten linturetkien aikaa. Suuret muuttolinnut- ja virrat pitivät uteliaisuuden vireessä.
28. Kiuru (VKL)
29. Peippo (VKL)
30. Kanadanhanhi (VKL)

    

    Kanadanhanhi, VKL, toukokuu 2017

31. Nokikana (VKL)
32. Naurulokki (VKL)
33. Kalalokki (VKL)
34. Laulujoutsen (VKL)
    
    

    

    Hautova laulujoutsen, Kurikka, toukokuu 2017
    

    
    

35. Mustavaris (VKL, Viikin altaat 9.4.)
36. Kurki (VKL)
37. Metsähanhi (Kj)
    Suupohjan lakeudet täyttyvät huhtikuussa suurista muuttavien metsähanhien parvista. Niitä saattaa nähdä 1000-2000 kappaletta viivähtämässä keskellä suurta, tulvaista peltoaukeamaa. Suuressa parvessa oli metsähanhen alalajeja: tundra/ taiga. Kuten myös tundrahanhia ja lyhytnokkahanhia. Yritin jälkimmäistä tunnistaa ja tiirailla. Ei onnistunut lyhtnokan havainnointi, vaikka niitä siellä tiettävästi olikin.
38. Punarinta (Kj)
    Kauniisti laulaa lurittelee pihapuissa
    
39. Fasaani (Kj)
40. Sepelkyyhky (Kj)
41. Isokuovi (Kj)
    Sänkipelto kuhisee hyvän näköisiä pitkänokkia. Parhaimillaan näimme 50 kuovin parvia. Kovin pitkään eivät muuton jälkeen parvissa viihdy vaan hajautuvat omille lohkoilleen pitkin lakeutta.
    
    

    

    Isokuovi, Kj, huhtikuu 2017

42. Järripeippo (Kj)
    Isoja järripeippoparvia vaelteli pihasta pihaan huhtikuussa.Alla olevassa äänityksessä ääntä pitää arviolta 100-150 järripeippoa.
    
43. Korppi (Kj)
44. Lehtokurppa (Kj)
45. Sinisuohaukka 16.4. (Kj)
46. Tundrahanhi (Kj)
47. Vihervarpunen (Kj)
    Vaelteli isoissa parvissa kuten järripeippokin. 100-200 vihervarpusen parvi laskeutui pihan lähipuustoon ja kävi syömässä nurmikolle heitettyjä auringonkukansiemeniä. Äänityksessä vihervarpusen sekametelisoppaa.
    
48. Tuulihaukka 20.4. (Kj)
    

    

    Tuulihaukka, Kauhajoki, Kainaston lakeus, huhtikuu 2017

49. Teeri (Kj)
50. Hiirihaukka (Toijala)
51. Punakylkirastas (Kj)
52. Valkoviklo 29.4. (Ku)
53. Västäräkki (Ku)
54. Metsäviklo (Ku)
    Metsäviklo vai Liro - senkin opin.
    
    

    

    Metsäviklo, Kurikka, toukokuu

55. Ruskosuohaukka (Ku)
56. Haapana (Ku)
57. Kanahaukka (Ku)
58. Pikkulokki (Ku)
    

    

    Pikkulokki, Kurikka, toukokuu 2017

59. Sääksi (Ku)
    

    

    Sääksi, Kurikka, huhtikuu 2017

60. Laulurastas (Kj)
61. Palokärki (Kj)
    
    Toukokuu 2017
    
    Toukokuussa alkoi näyttämään siltä, että 100 lajia voisi olla mahdollista keskäkuun alkuun mennessä. Toukokuusta tulikin hyvin tuottoisa.
62. Kapustarinta (Kj)
63. Punajalkaviklo (Ku)
64. Tukkasotka (Ku)
65. Kaulushaikara (VKL)
66. Taivaanvuohi (VKL)
67. Valkoposkihanhi (VKL)
    Vanhankaupunginlahden parvet ovat urbaaneja stadihanhia. Yli lensi kuitenkin osana arktikaa isoja valkoposkihanhiparvia. Ne eivät pysähtyneet kaupunkilaisten serkkujensa seuraksi.
    

    

    Valkoposkihanhia, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

68. Kalatiira (VKL)
69. Harmaasorsa (VKL)
70. Rantasipi (VKL)
71. Kyhmyjoutsen (Porkkala)
72. Haahka (Porkkala)
73. Meriharakka (Porkkala)
74. Lapintiira (Porkkala)

    

    Lapintiira, Porkkala, toukokuu 2017

75. Haarapääsky (VKL)
76. Selkälokki (VKL)
77. Sitruunavästäräkki (VKL)
    Vanhankaupunginlahden julkkis
    

    

    Sitruunavästäräkki, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

78. Silkkiuikku (VKL)
79. Uuttukyyhky (VKL)
80. Suokukko (VKL, 13.5. Kj)
    
    

    

    Suokukkoja Kyrönjoen törmällä, Kauhajoki, toukokuu 2017

81. Liro (VKL)
82. Tylli (VKL)
83. Pajusirkku (VKL)
84. Kirjosieppo 13.5. (Kj)
85. Kulorastas (Kj)

    

    Kulorastas, Kauhajoki, toukokuu 2017

86. Pikkukuovi (Kj, Kauhaneva sekä Nummikosken pellot)
87. Tiltaltti (Kj)
88. Isokoskelo (Kj)
89. Satakieli (VKL)
90. Tervapääsky (VKL, 21.5. Kj)
91. Ruokokerttunen (VKL)
92. Punavarpunen (VKL)
93. Räystäspääsky (VKL)
94. Törmäpääsky (VKL)
95. Käki 19.5. (Kj)
96. Harmaasieppo 21.5. (Kj)
97. Pajulintu (Kj)
98. Ruisrääkkä 2.6. (Kj)
99. Metsäkirvinen (Kj)
100. Pikkuvarpunen (Hki)

Pikkuvarpunen oli proggiksen hännänhuippu. En millään meinannut sitä löytää, vaikka on perin yleinen Helsingissä. Löytyipä kumminkin.

Mustarastas pönöttää

Vanhankaupunginlahdella kulkiessani huomasin pelottoman huiluveikon istuvan läheisen pökkelön päässä. Siinä se lorutteli kaunista lauluaan mistään välittämättä. Samalla sain napattua todellisen pönötyskuvan mustarastaasta. Istuu siinä ylväänä puhki palanutta taivasta vasten - kuin täytettynä.

Keväthaikuja ilmassa

Laulujoutsenia ja laulavia koskikaroja Kutunivassa

Maaliskuun kolmas viikko. Pohjoisen reissulla piti käydä katsastamassa Jerisjärven Kutunivan siivekästä elämää.

Kaksi joutsenta kylpi auringossa hauskasti relaten. Paikallisten mukaan seitsemän laulujoutsenta jäi nivaan syksyllä talvea viettämään - viisi aikuista ja kaksi menneen kesän poikasta. Eivät osanneet lähteä kun emotkaan eivät lähteneet. Emoiltaan kun oppivat muuttamisen lähdön, suunnan ja kohteen. Samalla lennolla lataavat sisäiseen navigaattoriinsa paluureitin syntymäsijoilleen. Seitsemästä kaksi on jäljellä. Loput viisi siirtyneet toiseen sulaan tai antautuneet ravintoketjun vietäväksi parempiin suihin.

Kutuniva näyttää olevan takuuvarma koskikarojen bongauspaikka. Tämä arktisten sulavesien seikkailija on pyrähtänyt tänne pohjoisimman Norjan rannikolta.

Neljä koskikaraa olivat kisailufiiliksellä ja pesänperustamispuuhissa. Laulavat kauniisti ja moninaisesti; todellinen virtavesien laululintu.

Edellisvuoden Kutunivakuvia täällä.

Täällä taas: laulujoutsenet

Laulujoutsenet ovat saapuneet ! Talvi taittuu kevääksi ja muuttolinnut saapuvat. Kohta tulevat kurjet, hanhet, pikkulinnut. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Pääsin ihailemaan joutsenia juuri kun olin käynyt mainiossa Sibelius-näyttelyssä Ateneumissa. Suuret linnut olivat Sibeliuksen ja monen muunkin sen ajan kansallistaiteilijan luovuuden innoittajia.

" Joutsenet ovat aina ajatuksissani ja antavat elämälle loistoa. Omituista todeta, ettei mikään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Niiden äänet ja olemus". 

                                                               Sibeliuksen päiväkirjamerkintä 1915

Linnut on kuvattu Vanhankaupunginlahdella 8.3.2015.

Valokuvatorstai: tasan (Kirjosieppo)

Tässä kuvassa on jo kevään ja alkukesän odotusta. Kirjosieppokoiras tuo kiihkeällä syklillä poikasilleen ruokaa - hyönteinen kerrallaan. Poikaskausi ajoittuu kuvan korkeuksilla noin kesäkuun puoleen väliin. Jakautuuko ruoka tasan poikasten kesken ? Tuskin. Vahvat syövät hitaat. Viime vuoden kesäkuu oli hyvin kylmä eikä hyönteisiä ei ollut riittävästi. Pikkulintujen poikasia kuoli pesiinsä. Mutta tulevana kesänä pöntöt ovat taas asuttuja, kuten muutkin pesäpaikat.

Syyspihlajan latvuksessa

Punertaa marjat pihlajain

kuin verta niillä ois.

On kurkiaurat lentäneet

jo yli pääni pois.

"Syyspihlajan alla" on melankoliaa täynnä. Punaisia marjoja pullistelevat pihlajat puolestaan räiskyvät syksyn kirkkautta ja kutsuvat lintuja juovuttavalle eineelle. Melankolia on kaukana kun sadat räkätti-, punakylki- ja mustarastaat sekä kottaraiset häärivät suurten pihlajien latvuksissa ahmien makoisia, ensipakkasen puraisemia marjoja. Osa siipiveikoista siirtyy välillä heilumaan naapurimännyn oksille päätään selvittämään.

Tykkää näistä ihminenkin. Hienoarominen pihlajanmarjahyytelö syntyy pakkasen puraisemista kypsistä marjoista, vedestä, sokerista ja konjakista. Hieman keittelyä ja tuunausta. Sitten purkitus ja kylmään. Maistuu aivan erinomaiselta liharuokien kanssa. Joulukinkun kera nautittuna se muistuttaa syksyn kirpeistä, kuulaista päivistä ja värikkäästä ruskasta.

Mukaansa ei mua ottaneet

ne maihin kaukaisiin,

saa siivettömät tyytyä

maan kylmän kahleisiin.

Alati harvinaistuva kottarainen on miellyttävä bongaus syyspihlajasta.

Sanat Arvo Koskimaan laulusta "Syyspihlajan alla"

Eräretkinen Ilomantsissa, Tohlin kämppä

Pienimuotoinen, kesäkuinen eräretki itärajan korpeen. Leppoisaa ajelua itärajaa myötäillen. Tukikohtana Willi Pohjolan Tohlin kämppä, joka on näitä vanhoja savottakämppiä. Kuten kuvasta näkyy, sijainti on kauniilla joen töyrällä Tohlinjoen/ Hiekkajoen rannalla.

Luonto kauniina kuin mikä. Kielo kukkii valtoimenaan joen töyräällä.

Joki antoi paljon kalaa, haukea ja ahventa. Hauet olivat pääsääntöisesti puikuloita, mutta sattuipa koukkuun myös yksi noin 3 kiloinen (kuvassa).

Joki syö töyräitään. Tohlinjoen yli on jäänyt runsaasti tuulenkaatoja, hyvinkin vanhoja mäntyjä. Kuvassa kilpikaarnainen, kenties seuraavaksi vuorossa oleva. Juuren suojassa mahtuisi karhu hyvin talviuniaan nukkumaan. Kenties ollutkin.

Laulujoutsen pesii lähistöllä. Poikue on jo varsin vanha ja kaakatusta näistäkin jo lähtee. Poikaset olivat uteliaita, siis varomattomia, ja uivat hyvin lähelle venettä.

Tohlinjoki jatkuu Lutinjokena, joka puolestaan laskee Koitereeseen. Jokea on kiva retkeillä veneellä. Korpimaisema ympärillä. Ensimmäinen koski tulee kämpiltä vastaan noin 6,5 km:n kohdalla.

Koira oli kotimiehenä (koirana) kämpillä ja odotti kaihoisasti isäntiensä palaavan retkiltään.

Keskikesän yön valoisuus yllättää suomalaisenkin. Kuulasta, kaunista,kylmää.

Joki jatkuu ylävirtaan Hiekkajokena, joka on varsin eksoottinen näköinen. Kuin tropiikissa, paitsi ...

Majavan pesä

Ja sitten vielä pakolliset turistikierrokset lähiseudulla

Itäpiste, EU:n itäisin piste Hattuvaarassa.

Taistelijan talo Hattuvaarassa. Alueella on paljon sodan aikaisia muistomerkkejä ja sotahistoriallisia paikkoja.

Siikakoski, Ruunaa, Lieksa

Kaunis Harjutie

Suomujoen näppärä lossi

Mutkainen, kaunis Suomujoki. Aivan Patvinsuon kyljessä.