Syksyn väritankkaus

Keltaisesta tiedä mä en,

oranssiin suhtaudun empien,

mutta ruskanpuna täällä

on kuin oisi ilo päällä

                         Uppo-Nalle                                              

Kärpässieni, "Ole varuillas, ihminen!"

                                                  Oli viereen kirkkotieni

                                                  soma, korea kärpässien

                                                  tänä aamuna työntynyt.

                                                  Sen punainenlakki loisti

                                                  ja sen pienet pilkut toisti

                                                  koko metsän hymyilyt.

                                                  Kun sille päälle satun,

                                                  otan päästäni lierihatun

                                                  myös edessä pienien.

                                                  Minä kumarsin kohteliaasti.

                                                  Näes, kuulin kun sieni haasti

                                                  näin kielellä sienien:

                                              "Hei, huomenta, tatti musta!

                                              Ihan tunnen liikutusta,

                                              kun sinua katselen.

                                              Elo alla taivaan sinen

                                              on kaunis ja myrkyllinen.

                                              Ole varuillas, ihiminen!"

                                                                                                                Jaakko Haavio, 1947

Vanhat tutut hehkeinä (taas)

Vanhat tutut valmiina hurmaamaan metsässä kulkijaa. Ihastusten kanssa selektiivisyys on viisautta - varsinkin sieniretkellä.

Ennakko-odotuksista poiketen sieniä löytyikin mukavasti. Suurin yllätys oli kattilan kokoinen esiintymä mustia torvisieniä. Ah sen aromia !




Kohtalokas kaunotar (punainen kärpässieni)



Viehkeä herkku (keltavahvero)



Totinen, musta torvensoittaja (musta torvisieni)



Ikiteini valkoisissa verkkosukissaan (elämää nähnyt herkkutatti)

Kääpä ja sen kaverit

Keväisen sunnuntairetken satoa Viikissä 18.4.2010



Vaahteran taimi ponnistaa paksun lehtikarikkeen läpi



Vanhan vaahteran kaunista pintaa taustalla



Mesiangervoja



Puun pintaa vai kalliota ... vastaus: vanhan haavan arvokasta kuorta

Lentävä lautanen koivun rungolla

Ja tässä vanhoja herroja viiksekkäitä kääpäelämän ehtoopuolelta

Lumihomeen kaunista verkostoitumista

Leskenlehti kaveeraa sienien kanssa. Huom. ötökkä!

Punamaljakas

Sinkkuelämää kosteikossa

Mushrooms again



Sinkkuelämää kosteikossa. Musta torvisieni on aromin antaja, maun kirvoittaja - kaunis ja harvoin silmälle sattuva. Keitossa hyvä kaveri suppilovahveroille.

http://en.wikipedia.org/wiki/Craterellus




Punainen kärpässieni on kavalan kaunis, mutta myrkyllinen. Ehkäpä tunnetuin sienilajimme. Sitä voi katsella, mutta poimia ei saa.

Beautiful but poisonous.

http://en.wikipedia.org/wiki/Amanita_muscaria




No mutta ... mikäs siellä pilkistää. Ja tuolla ... ja tuolla ... kengänkin alla. Hyvälle suppilovahveropaikalle kun osuu, niin kori on täynnä tuossa tuokiossa. Näitä sieniä on tänä(kin) vuonna enemmän kuin tarpeeksi. Kasvupaikalleen (ja poimijalleen) uskollisena niitä löytää vuosi vuodelta samoilta alueilta. Muutama kourallinen hirvipataan - se on siinä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cantharellus_tubaeformis

Lauantain sieniretken saalis oli 40 litraa suppiksia ja 50 hirvaria. Kaikki kahden tunnin aikana.

Two hours walk in the forest resulted 40 litres of Cantharellus tubaeformis. Not bad.

Sienien runsautta

Pihapiirin sieniä elokuun lopulla

Tämä vuosi onkin todellinen sienestäjän toiveuni. Metsät ovat pullollaan sieniä vaikka olemme vasta sesongin alkuvaiheessa. Rouskukausi ja suppilovahveroiden elämöinti on vasta tuloillaan.



Vanhan kuusiaidan juurella kasvaa kuusenherkkusieniä



Näiden kanssa tulee olla tarkkana, ettei sekoita lajia valkoiseen kärpässieneen, joka on tappava. Herkkusienen heltat ovat aina ruskeita, kun taas valkoisen kärpässienen vitivalkoisia.

The mushrooms above are Agaricus mushrooms. They can be mistaken for Destroying Angel, another white mushroom, which is deadly. DO NOT pick up or touch or eat Destroying Angels.



Täällä pilkistää taattu herkku. Nimensä mukainen ja maineensa veroinen. Tämä ottipaikka onkin oikea hautomo, joka katsastetaan päivittäin. Montako herkkutattia näet ?

A mushroom trip ... to the forest

Päätimme saunan lämpiämistä odotellessamme käydä katsastamassa pari sienipaikkaa.

Checking today wheter there were already Porcinis and Chanterelles grown up in the near forest.






OMG what a triple Porcini we found.

Herkkutatti on ehkä kaunein sieni mitä metsissämme kasvaa.

Chanterelle is quite difficult to find - but wery easy to cook and extremely delicious.

Paitsi, että kanttarelli on myös hyvin esteettinen. Monen suomalaisen taiteilijan innoittaja.

Hetken saalis on tässä. Illan kulinaarinen kokemus on taattu.

Porcini

Olemme aavistelleet, että tästä saattaisi tulla hyvä herkkutattivuosi. Merkkejäkin on ollut muutamien sienten muodossa vakkaripaikoilla. Eilen eräällä satopaikalla kasvoikin jo komea yksilö, kaiken lisäksi toukaton.

The mushroom season is starting now. One of the most wanted one is Porcini (Boletus edulis, Herrenpilz). It is so good and can be served in many ways. During good mushroom summer Finnish forests are full of them. And if you find a typical Porcini growth area there might be tenths of mushrooms to be collected in a small area.



This season will be fruitful. We found the one above yesterday. I do have a feeling that there will be many culinary moments in the near future ...



The best way to preserve porcini is to dry them. Above the big mushroom is seen in dried form.

Lähetystyössä Ambomaalla 1960-luvulla

Tätini Eeva-Liisa toimi sairaanhoitajana Omandjokuen sairaalassa Ambomaalla vuosina 1961-1965. Sen jälkeen työ jatkui opettajana sairaanhoitokoulussa Ambomaalla aina vuoteen 1971 asti.

Eeva-Liisa toi mukanaan valtavan määrän ottamiaan diakuvia. Niitä olen silloin tällöin skannaillut digitaaliseen muotoon. Värit ovat säilyneet yllättävän hyvin.

Voit tutustua muutamiin kuviin täällä:

http://rannikko.jalbum.net/Ambomaa/

Kukkia Plutossa

Kesän kukkakuvia löytyy linkistä:



http://koti.welho.com/hrantal2/Kukkia/index.html

Sienettää

Kesän kuvia kun katselee kevään kynnyksellä, niin metsään mieli tekevi.



Sienimetsään. Heinäkuussa niitä tatteja kasvaa.



Pieniä tatteja.



Paljon tatteja.



Ja isoja tatteja. Niistä se herkku tehdään.