100-lintulajia

Birdlife:lla on hauska tempaus Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi: Tunnista 100 lintulajia vuoden aikana. Tähän haasteeseen tuli innolla tartuttua. Lintutuntemukseni kaipasi lisäoppia ja -kokemusta. Kiinostavia olivat varsinkin pitkäkoipiset (kahlaajat), hanhien alalajit sekä niin tavalliset pihan pikkulinnut, pienet ruskeat ja harmaat.

Olen tähän tekstiin kirjannut kaikki ne 100 lajia, jotka olen kesäkuun alkuun mennessä havainnut tämän vuoden puolella. Aikaisempia havaintoja ei lasketa, kuten ei ulkomaillakaan tehtyjä.

Linnut ovat hyvin kauniita ja niiden katseleminen tuottaa esteettisen elämyksen. Useimpien äänimaailma on myös hyvin mielenkiintoinen. Lintujen käyttäytymisen seuranta opettaa luonnosta paljon jättäen runsaasti kysymysmerkkejä - yksi suurimmista mysteereistä on lintujen kyky navigoida.

Alla ne ovat, havaintojärjestyksessä, pikku stooreilla ja muutamilla valokuvilla varustettuja.

Havaintopaikat: Kauhajoki (Kj), Kurikka (Ku), Vanhankaupunginlahti (VKL), Helsinki-urbaani (Hki)

Kaikki kuvat ovat tekijän pääosin havaintojen yhteydessä v2017 keväällä ottamia. Äänitykset ovat myös tältä keväältä.. Ääniin liittyvät kuvat vuodelta 2015.

Tammi- ja helmikuu 2017

Tammikuussa hyvin passiivista seurantaa. Suurin osa lajeista aivan pihapiirissä touhuavia.

1. Harakka (Kj)
2. Varis (Kj)
3. Naakka (Kj)
4. Närhi (Kj)
   Kaunis lintu. Pihan ruokintapaikalle ilmaantui parhaimmillaan viisi närheä samanaikaisesti. Kesällä se arkailee ja pysyttelee metsän suojassa.
5. Talitiainen (Kj)
6. Sinitiainen (Kj)
7. Hömötiainen (Kj)
8. Punatulkku (Kj)
9. Mustarastas (Kj)
10. Käpytikka (Kj)
    

    

    Käpytikkakoiras, Kj, toukokuu 2017

11. Viherpeippo (Kj)
12. Tilhi 25.2. (Hki)
    Upea lintu tämäkin. Ikkunan alla olevaan koristeomenapuuhun pelmahti iso parvi syömään mennä kesän pieniä omenoita. Parvea ja sen touhua oli mielenkiintoista seurata.
    
     

    

    Tilhi, Helsinki, helmikuu 2017
    
    

13. Keltasirkku (VKL)
    

    

    Keltasirkku, kuva toukokuulta (Kj)

14. Urpiainen (VKL)
    Näimme ison parven Lammassaaren pitkospuilla kulkiessamme.
15. Sinisorsa (Hki)
16. Tavi (Hki)
    

    

    Taveja, Kauhajoki, huhtikuu 2017

17. Töyhtöhyyppä 25.2. (VKL)
    Harvinainen ensitapaaminen näin aikaisin. Töyhtöhyyppä bongattiin Viikin altailta.
    

    

    Töyhtöhyyppä ja kottaraisia, Kauhajoki, huhtikuu 2017

18. Koskikara (Pitkäkoski, Hki)
    
    Maaliskuu 2017
    
    Maaliskuu oli laiska kuukausi. Tai itse asiassa kiireinen. Vain muutama tiedostettu havainto.
19. Harmaalokki (VKL)
20. Isolepinkäinen (VKL)
    

    

    Isolepinkäinen, Vanhankaupunginlahti, maaliskuu 2017

21. Harmaahaikara (VKL)
22. Kottarainen (VKL)
23. Räkättirastas (VKL)
    

    

    Räkättirastas, maaliskuu 2017

24. Puukiipijä (VKL)
25. Telkkä (VKL)
26. Varpunen (Hki)
27. Kesykyyhky (Hki)
    
    Huhtikuu 2017
    
    Huhtikuu olikin sitten linturetkien aikaa. Suuret muuttolinnut- ja virrat pitivät uteliaisuuden vireessä.
28. Kiuru (VKL)
29. Peippo (VKL)
30. Kanadanhanhi (VKL)

    

    Kanadanhanhi, VKL, toukokuu 2017

31. Nokikana (VKL)
32. Naurulokki (VKL)
33. Kalalokki (VKL)
34. Laulujoutsen (VKL)
    
    

    

    Hautova laulujoutsen, Kurikka, toukokuu 2017
    

    
    

35. Mustavaris (VKL, Viikin altaat 9.4.)
36. Kurki (VKL)
37. Metsähanhi (Kj)
    Suupohjan lakeudet täyttyvät huhtikuussa suurista muuttavien metsähanhien parvista. Niitä saattaa nähdä 1000-2000 kappaletta viivähtämässä keskellä suurta, tulvaista peltoaukeamaa. Suuressa parvessa oli metsähanhen alalajeja: tundra/ taiga. Kuten myös tundrahanhia ja lyhytnokkahanhia. Yritin jälkimmäistä tunnistaa ja tiirailla. Ei onnistunut lyhtnokan havainnointi, vaikka niitä siellä tiettävästi olikin.
38. Punarinta (Kj)
    Kauniisti laulaa lurittelee pihapuissa
    
39. Fasaani (Kj)
40. Sepelkyyhky (Kj)
41. Isokuovi (Kj)
    Sänkipelto kuhisee hyvän näköisiä pitkänokkia. Parhaimillaan näimme 50 kuovin parvia. Kovin pitkään eivät muuton jälkeen parvissa viihdy vaan hajautuvat omille lohkoilleen pitkin lakeutta.
    
    

    

    Isokuovi, Kj, huhtikuu 2017

42. Järripeippo (Kj)
    Isoja järripeippoparvia vaelteli pihasta pihaan huhtikuussa.Alla olevassa äänityksessä ääntä pitää arviolta 100-150 järripeippoa.
    
43. Korppi (Kj)
44. Lehtokurppa (Kj)
45. Sinisuohaukka 16.4. (Kj)
46. Tundrahanhi (Kj)
47. Vihervarpunen (Kj)
    Vaelteli isoissa parvissa kuten järripeippokin. 100-200 vihervarpusen parvi laskeutui pihan lähipuustoon ja kävi syömässä nurmikolle heitettyjä auringonkukansiemeniä. Äänityksessä vihervarpusen sekametelisoppaa.
    
48. Tuulihaukka 20.4. (Kj)
    

    

    Tuulihaukka, Kauhajoki, Kainaston lakeus, huhtikuu 2017

49. Teeri (Kj)
50. Hiirihaukka (Toijala)
51. Punakylkirastas (Kj)
52. Valkoviklo 29.4. (Ku)
53. Västäräkki (Ku)
54. Metsäviklo (Ku)
    Metsäviklo vai Liro - senkin opin.
    
    

    

    Metsäviklo, Kurikka, toukokuu

55. Ruskosuohaukka (Ku)
56. Haapana (Ku)
57. Kanahaukka (Ku)
58. Pikkulokki (Ku)
    

    

    Pikkulokki, Kurikka, toukokuu 2017

59. Sääksi (Ku)
    

    

    Sääksi, Kurikka, huhtikuu 2017

60. Laulurastas (Kj)
61. Palokärki (Kj)
    
    Toukokuu 2017
    
    Toukokuussa alkoi näyttämään siltä, että 100 lajia voisi olla mahdollista keskäkuun alkuun mennessä. Toukokuusta tulikin hyvin tuottoisa.
62. Kapustarinta (Kj)
63. Punajalkaviklo (Ku)
64. Tukkasotka (Ku)
65. Kaulushaikara (VKL)
66. Taivaanvuohi (VKL)
67. Valkoposkihanhi (VKL)
    Vanhankaupunginlahden parvet ovat urbaaneja stadihanhia. Yli lensi kuitenkin osana arktikaa isoja valkoposkihanhiparvia. Ne eivät pysähtyneet kaupunkilaisten serkkujensa seuraksi.
    

    

    Valkoposkihanhia, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

68. Kalatiira (VKL)
69. Harmaasorsa (VKL)
70. Rantasipi (VKL)
71. Kyhmyjoutsen (Porkkala)
72. Haahka (Porkkala)
73. Meriharakka (Porkkala)
74. Lapintiira (Porkkala)

    

    Lapintiira, Porkkala, toukokuu 2017

75. Haarapääsky (VKL)
76. Selkälokki (VKL)
77. Sitruunavästäräkki (VKL)
    Vanhankaupunginlahden julkkis
    

    

    Sitruunavästäräkki, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

78. Silkkiuikku (VKL)
79. Uuttukyyhky (VKL)
80. Suokukko (VKL, 13.5. Kj)
    
    

    

    Suokukkoja Kyrönjoen törmällä, Kauhajoki, toukokuu 2017

81. Liro (VKL)
82. Tylli (VKL)
83. Pajusirkku (VKL)
84. Kirjosieppo 13.5. (Kj)
85. Kulorastas (Kj)

    

    Kulorastas, Kauhajoki, toukokuu 2017

86. Pikkukuovi (Kj, Kauhaneva sekä Nummikosken pellot)
87. Tiltaltti (Kj)
88. Isokoskelo (Kj)
89. Satakieli (VKL)
90. Tervapääsky (VKL, 21.5. Kj)
91. Ruokokerttunen (VKL)
92. Punavarpunen (VKL)
93. Räystäspääsky (VKL)
94. Törmäpääsky (VKL)
95. Käki 19.5. (Kj)
96. Harmaasieppo 21.5. (Kj)
97. Pajulintu (Kj)
98. Ruisrääkkä 2.6. (Kj)
99. Metsäkirvinen (Kj)
100. Pikkuvarpunen (Hki)

Pikkuvarpunen oli proggiksen hännänhuippu. En millään meinannut sitä löytää, vaikka on perin yleinen Helsingissä. Löytyipä kumminkin.

Syyspihlajan latvuksessa

Punertaa marjat pihlajain

kuin verta niillä ois.

On kurkiaurat lentäneet

jo yli pääni pois.

"Syyspihlajan alla" on melankoliaa täynnä. Punaisia marjoja pullistelevat pihlajat puolestaan räiskyvät syksyn kirkkautta ja kutsuvat lintuja juovuttavalle eineelle. Melankolia on kaukana kun sadat räkätti-, punakylki- ja mustarastaat sekä kottaraiset häärivät suurten pihlajien latvuksissa ahmien makoisia, ensipakkasen puraisemia marjoja. Osa siipiveikoista siirtyy välillä heilumaan naapurimännyn oksille päätään selvittämään.

Tykkää näistä ihminenkin. Hienoarominen pihlajanmarjahyytelö syntyy pakkasen puraisemista kypsistä marjoista, vedestä, sokerista ja konjakista. Hieman keittelyä ja tuunausta. Sitten purkitus ja kylmään. Maistuu aivan erinomaiselta liharuokien kanssa. Joulukinkun kera nautittuna se muistuttaa syksyn kirpeistä, kuulaista päivistä ja värikkäästä ruskasta.

Mukaansa ei mua ottaneet

ne maihin kaukaisiin,

saa siivettömät tyytyä

maan kylmän kahleisiin.

Alati harvinaistuva kottarainen on miellyttävä bongaus syyspihlajasta.

Sanat Arvo Koskimaan laulusta "Syyspihlajan alla"

Hermostunutta pesintää ja lentäviä maantierosvoja

Vanha männikkö höystettynä koivuilla on lintujen valtakuntaa. Keloutuneet ja keloutumassa olevat hongat riemastuttavat tikkoja. Sen näkee puiden rungoissa olevista kerrostaloista, tikankoloista, joita onkin metsikössä valtoimenaan. Vanhoissa koloissa pesii lukuisa määrä pikkulintuja.

Pesintä käy nyt touko/kesäkuun vaihteessa vilkkaana. Osalla lajeista on jo poikaset ruokittavinaan. Linnuilla ei ole pesintärauhaa. Naakat, harakat, varikset, korpit ja käpytikat ovat maantierosvoja eivätkä kaihda pikkulintujen pesien ryöstämistä munista tai poikasista. Rosvoja on muitakin, mutta edellämainitut varsinkin tässä hongikossa.

 Kirjosieppo pesii tänä vuonna kolmessa pöntössä. Onko kyseessä haaremi vai erilliset pariskunnat - se ei ole selvinnyt. Koiras hermostuu rosvoretkellä lentelevästä käpytikasta. Se parkkeeraakin vahtiin pöntön vierellä olevalle aidalle. Vaaran väistyessä viereen viivähtää myös naaras.

Käpytikalla on jo poikaset. Niiden kiljunta ei voi olla kuulematta. Luulisi emon hermostuvan moisesta. Nälkä on pohjaton ja ruokintasykli tiheä. Käpytikka pyrkii säännöllisesti rosvoamaan pihan pikkulintujen pesiä, suurempienkin, kuten räkättirastaan.

Pihapiirissä on runsaasti räkättirastaita. Ne muodostavat selvästi yhteisön, joka puolustautuu kollektiivisesti pesärosvoja vastaan. Pari päivää sitten katselimme terassilta kuinka läheisen männyn puolivälissä olevaan rastaan pesään hyökkäsi viisi naakkaa. Rastas puolustautui kiivaasti. Samalla kun se yritti hätistää rosvoa pois, kaksi pesäntyhjennykseen erikoistunutta naakkaa hajotti pesän ja vei poikaset mennessään. Muut naakat pitivät rastaat pois pesältä. Yhteisön muut rastaat eivät ehtineet apuun. Naakoilla vaikutti olevan älykäs ryöstösuunnitelma ja toteutus työnjakoineen. Rastaat pyörivät pitkään ryöstetyn ja hävitetyn pesän paikalla tapahtunutta ihmetellen.

Ylläolevissa on kuvissa räkättirastas pesässään. Normaalisti se pyrkii suojautumaan olemalla mahdollisimman matalana. Kuin salama taivaalta käpytikka hyökkäsi pesään. Se kävi röyhkeästi kiinni. Rastas onnistui kuitenkin ajamaan sen pois ja samalla hetkellä tikka sai peräänsä kymmenkunta muutakin rastasta. Tikka tuli uudelleen lentelemään pesän ympärille. Alemmassa kuvassa rastas on nostanut päätään ja seuraa tarkkaavaisena tikan ailahtelevaa lentelyä.

Naakat ovat runsastuneet rajusti kymmenen vuoden aikana. Tällä markilla ei aikoinaan tarvinnut savupiippuja suojata. Nyt jos jokin piippu jää suojaamatta, on siinä oitis työmaata nuohoojalle. Vanhassa hongikossa naakat ovat vallanneet tikkojen tekemiä koloja. Ja samalla syrjäyttäneet pikkulintuja.

Tällä porukalla on varsinainen kyläyhteisö. Kommunikoivatkin keskenään erilaisin ääntein. Kuvassa naakka pesäkolollaan. Poikaset kiljuvat kuin viimeistä päivää.

Naakka on hämmästyttävän älykäs. Jos pesäpuun lähistöllä on liikettä, ei lintu paljasta tarkkailijalleen kolon sijaintia. Se saattaa istahtaa lähioksalle antaen poikasilleen varoitusääntä krrr-krrr-krr eli suomeksi: pysykää hiljaa. Kuviakin saa kunnolla otettua vain piilosta tai suojasta.

Naakalla ei taida tällä hetkellä olla luontaisia vihollisia.