100-lintulajia

Birdlife:lla on hauska tempaus Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi: Tunnista 100 lintulajia vuoden aikana. Tähän haasteeseen tuli innolla tartuttua. Lintutuntemukseni kaipasi lisäoppia ja -kokemusta. Kiinostavia olivat varsinkin pitkäkoipiset (kahlaajat), hanhien alalajit sekä niin tavalliset pihan pikkulinnut, pienet ruskeat ja harmaat.

Olen tähän tekstiin kirjannut kaikki ne 100 lajia, jotka olen kesäkuun alkuun mennessä havainnut tämän vuoden puolella. Aikaisempia havaintoja ei lasketa, kuten ei ulkomaillakaan tehtyjä.

Linnut ovat hyvin kauniita ja niiden katseleminen tuottaa esteettisen elämyksen. Useimpien äänimaailma on myös hyvin mielenkiintoinen. Lintujen käyttäytymisen seuranta opettaa luonnosta paljon jättäen runsaasti kysymysmerkkejä - yksi suurimmista mysteereistä on lintujen kyky navigoida.

Alla ne ovat, havaintojärjestyksessä, pikku stooreilla ja muutamilla valokuvilla varustettuja.

Havaintopaikat: Kauhajoki (Kj), Kurikka (Ku), Vanhankaupunginlahti (VKL), Helsinki-urbaani (Hki)

Kaikki kuvat ovat tekijän pääosin havaintojen yhteydessä v2017 keväällä ottamia. Äänitykset ovat myös tältä keväältä.. Ääniin liittyvät kuvat vuodelta 2015.

Tammi- ja helmikuu 2017

Tammikuussa hyvin passiivista seurantaa. Suurin osa lajeista aivan pihapiirissä touhuavia.

1. Harakka (Kj)
2. Varis (Kj)
3. Naakka (Kj)
4. Närhi (Kj)
   Kaunis lintu. Pihan ruokintapaikalle ilmaantui parhaimmillaan viisi närheä samanaikaisesti. Kesällä se arkailee ja pysyttelee metsän suojassa.
5. Talitiainen (Kj)
6. Sinitiainen (Kj)
7. Hömötiainen (Kj)
8. Punatulkku (Kj)
9. Mustarastas (Kj)
10. Käpytikka (Kj)
    

    

    Käpytikkakoiras, Kj, toukokuu 2017

11. Viherpeippo (Kj)
12. Tilhi 25.2. (Hki)
    Upea lintu tämäkin. Ikkunan alla olevaan koristeomenapuuhun pelmahti iso parvi syömään mennä kesän pieniä omenoita. Parvea ja sen touhua oli mielenkiintoista seurata.
    
     

    

    Tilhi, Helsinki, helmikuu 2017
    
    

13. Keltasirkku (VKL)
    

    

    Keltasirkku, kuva toukokuulta (Kj)

14. Urpiainen (VKL)
    Näimme ison parven Lammassaaren pitkospuilla kulkiessamme.
15. Sinisorsa (Hki)
16. Tavi (Hki)
    

    

    Taveja, Kauhajoki, huhtikuu 2017

17. Töyhtöhyyppä 25.2. (VKL)
    Harvinainen ensitapaaminen näin aikaisin. Töyhtöhyyppä bongattiin Viikin altailta.
    

    

    Töyhtöhyyppä ja kottaraisia, Kauhajoki, huhtikuu 2017

18. Koskikara (Pitkäkoski, Hki)
    
    Maaliskuu 2017
    
    Maaliskuu oli laiska kuukausi. Tai itse asiassa kiireinen. Vain muutama tiedostettu havainto.
19. Harmaalokki (VKL)
20. Isolepinkäinen (VKL)
    

    

    Isolepinkäinen, Vanhankaupunginlahti, maaliskuu 2017

21. Harmaahaikara (VKL)
22. Kottarainen (VKL)
23. Räkättirastas (VKL)
    

    

    Räkättirastas, maaliskuu 2017

24. Puukiipijä (VKL)
25. Telkkä (VKL)
26. Varpunen (Hki)
27. Kesykyyhky (Hki)
    
    Huhtikuu 2017
    
    Huhtikuu olikin sitten linturetkien aikaa. Suuret muuttolinnut- ja virrat pitivät uteliaisuuden vireessä.
28. Kiuru (VKL)
29. Peippo (VKL)
30. Kanadanhanhi (VKL)

    

    Kanadanhanhi, VKL, toukokuu 2017

31. Nokikana (VKL)
32. Naurulokki (VKL)
33. Kalalokki (VKL)
34. Laulujoutsen (VKL)
    
    

    

    Hautova laulujoutsen, Kurikka, toukokuu 2017
    

    
    

35. Mustavaris (VKL, Viikin altaat 9.4.)
36. Kurki (VKL)
37. Metsähanhi (Kj)
    Suupohjan lakeudet täyttyvät huhtikuussa suurista muuttavien metsähanhien parvista. Niitä saattaa nähdä 1000-2000 kappaletta viivähtämässä keskellä suurta, tulvaista peltoaukeamaa. Suuressa parvessa oli metsähanhen alalajeja: tundra/ taiga. Kuten myös tundrahanhia ja lyhytnokkahanhia. Yritin jälkimmäistä tunnistaa ja tiirailla. Ei onnistunut lyhtnokan havainnointi, vaikka niitä siellä tiettävästi olikin.
38. Punarinta (Kj)
    Kauniisti laulaa lurittelee pihapuissa
    
39. Fasaani (Kj)
40. Sepelkyyhky (Kj)
41. Isokuovi (Kj)
    Sänkipelto kuhisee hyvän näköisiä pitkänokkia. Parhaimillaan näimme 50 kuovin parvia. Kovin pitkään eivät muuton jälkeen parvissa viihdy vaan hajautuvat omille lohkoilleen pitkin lakeutta.
    
    

    

    Isokuovi, Kj, huhtikuu 2017

42. Järripeippo (Kj)
    Isoja järripeippoparvia vaelteli pihasta pihaan huhtikuussa.Alla olevassa äänityksessä ääntä pitää arviolta 100-150 järripeippoa.
    
43. Korppi (Kj)
44. Lehtokurppa (Kj)
45. Sinisuohaukka 16.4. (Kj)
46. Tundrahanhi (Kj)
47. Vihervarpunen (Kj)
    Vaelteli isoissa parvissa kuten järripeippokin. 100-200 vihervarpusen parvi laskeutui pihan lähipuustoon ja kävi syömässä nurmikolle heitettyjä auringonkukansiemeniä. Äänityksessä vihervarpusen sekametelisoppaa.
    
48. Tuulihaukka 20.4. (Kj)
    

    

    Tuulihaukka, Kauhajoki, Kainaston lakeus, huhtikuu 2017

49. Teeri (Kj)
50. Hiirihaukka (Toijala)
51. Punakylkirastas (Kj)
52. Valkoviklo 29.4. (Ku)
53. Västäräkki (Ku)
54. Metsäviklo (Ku)
    Metsäviklo vai Liro - senkin opin.
    
    

    

    Metsäviklo, Kurikka, toukokuu

55. Ruskosuohaukka (Ku)
56. Haapana (Ku)
57. Kanahaukka (Ku)
58. Pikkulokki (Ku)
    

    

    Pikkulokki, Kurikka, toukokuu 2017

59. Sääksi (Ku)
    

    

    Sääksi, Kurikka, huhtikuu 2017

60. Laulurastas (Kj)
61. Palokärki (Kj)
    
    Toukokuu 2017
    
    Toukokuussa alkoi näyttämään siltä, että 100 lajia voisi olla mahdollista keskäkuun alkuun mennessä. Toukokuusta tulikin hyvin tuottoisa.
62. Kapustarinta (Kj)
63. Punajalkaviklo (Ku)
64. Tukkasotka (Ku)
65. Kaulushaikara (VKL)
66. Taivaanvuohi (VKL)
67. Valkoposkihanhi (VKL)
    Vanhankaupunginlahden parvet ovat urbaaneja stadihanhia. Yli lensi kuitenkin osana arktikaa isoja valkoposkihanhiparvia. Ne eivät pysähtyneet kaupunkilaisten serkkujensa seuraksi.
    

    

    Valkoposkihanhia, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

68. Kalatiira (VKL)
69. Harmaasorsa (VKL)
70. Rantasipi (VKL)
71. Kyhmyjoutsen (Porkkala)
72. Haahka (Porkkala)
73. Meriharakka (Porkkala)
74. Lapintiira (Porkkala)

    

    Lapintiira, Porkkala, toukokuu 2017

75. Haarapääsky (VKL)
76. Selkälokki (VKL)
77. Sitruunavästäräkki (VKL)
    Vanhankaupunginlahden julkkis
    

    

    Sitruunavästäräkki, Vanhankaupunginlahti, toukokuu 2017

78. Silkkiuikku (VKL)
79. Uuttukyyhky (VKL)
80. Suokukko (VKL, 13.5. Kj)
    
    

    

    Suokukkoja Kyrönjoen törmällä, Kauhajoki, toukokuu 2017

81. Liro (VKL)
82. Tylli (VKL)
83. Pajusirkku (VKL)
84. Kirjosieppo 13.5. (Kj)
85. Kulorastas (Kj)

    

    Kulorastas, Kauhajoki, toukokuu 2017

86. Pikkukuovi (Kj, Kauhaneva sekä Nummikosken pellot)
87. Tiltaltti (Kj)
88. Isokoskelo (Kj)
89. Satakieli (VKL)
90. Tervapääsky (VKL, 21.5. Kj)
91. Ruokokerttunen (VKL)
92. Punavarpunen (VKL)
93. Räystäspääsky (VKL)
94. Törmäpääsky (VKL)
95. Käki 19.5. (Kj)
96. Harmaasieppo 21.5. (Kj)
97. Pajulintu (Kj)
98. Ruisrääkkä 2.6. (Kj)
99. Metsäkirvinen (Kj)
100. Pikkuvarpunen (Hki)

Pikkuvarpunen oli proggiksen hännänhuippu. En millään meinannut sitä löytää, vaikka on perin yleinen Helsingissä. Löytyipä kumminkin.

Aurora Borealis lakeuksilla - komia revontulinäytelmä

Perjantain ja lauantain välinen yönä tarkemmin 13.9.2014 puolen yön jälkeen, sai lakeuksilla ihailla siellä niin harvinaista taivaan tulien näytelmää. Olisi mennyt itseltäkin ohi, mutta vilkaisu yöllä ikkunasta ulos oli niin hämmentävä, että oli laitettava kamppeet päälle, otettava kamera kainaloon ja mentävä ulos kuvaamaan.

Voimakas sumu oli nousemassa. Se peitti revontulet osittain alleen. Toisaalta, sumu toi mukanaan hienon, entisestäänkin maagisen tunnelman.

Ylläolevassa kuvassa näkyy omituinen kaari, aivan kuin sateenkaari. Optinen teos, mutta mistä lie johtuva ? Ehkäpä kuun valosta.

EDIT 21.9,: Kaari on "kuun sumukaari"

Keskiviikkona 10.9. tapahtui auringossa valtava purkaus, mikä sinkosi varautuneita hiukkasia kohti maata(kin). Magneettikenttään osuessaan muodostavat sitten kohti pohjoista kurkottavia revontulia.

Revontulet täyttivät puoli taivaanlakea. Sumun lisäksi kirkas kuu sävytti valoteosta.

Kauhajoen museoissa nähtyä

Pienten paikkakuntien museoissa on kiva käydä. Ne eroavat selkeästi laitosmuseoista, sillä kokoelmat on usein rakennettu kökkätyöllä (lue: talkoo) vapaaehtoisvoimin. Museoiden ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu museotyöhön, kotiseutuhistoriaan ja yhdistystoimintaan omistautuneisiin ja osallistuviin alan harrastajiin.

Kävin Kauhajoella kolmessa museossa. Jokainen niistä henkii vahvaa paikallishistoriaa, suurta innostuneisuutta ja harrastuneisuutta. Pienten paikallismuseoiden haasteena on aukioloajat. Niihin pääsee tutustumaan yleensä keäisin ja silloinkin vain yhtenä, kahtena päivänä viikossa. Satunnaisia kävijöitä ei varmaankaan ole paljon.

Eduskuntamuseo

Eduskuntamuseo sijaitsee komeasti osoitteessa Eduskunnankatu 5, Kauhajoki.

Talvisodan sytyttyä eduskunta siirrettiin Kauhajoelle salaisessa ja jännittävässä operaatiossa. Eduskunnan evakkoajasta on runsaasti tarinoita ja dokumentteja. Onpa siitä tehty virallinen kirjakin "Eduskunta Kauhajoella".

Eduskunnan kokoontumispaikaksi valittiin yhteislyseon voimistelusali. Paikka on siinäkin mielessä henkilökohtaisesti nostalginen, että kävin lukioni juuri samassa rakennuksessa hikoillen jumppatunneilla vanhassa eduskuntasalissa. Eduskunnasta muistuttivat opettajien kertomukset ja laatta seinällä. Museoksi se muutettiin 1984. Kalusteet ovat suurimmaksi osaksi alkuperäiset.

Museossa on hämärä, autenttinen valaistus. Ikkunoissa roikkuvat Molotoffin karteekit, joista osa alkuperäisiä. Pohjanmaalla pimennysverhoja kutsuttiin juuri tuolla nimellä.

Kauhajoen veteraanien perinnetalo

Veteraanien perinnetalo sijaitsee Sanssin kartanon entisessä renkituvassa. Kartanon entisöity päärakennus on aivan perinnetalon vieressä.

Perinnetalossa on hieno kokoelma sotiimme liittyvää esineistöä ja dokumentteja; nimenomaan kauhajokisten kokemana ja kauhajokisilta kerättyinä. Museosta ja näyttelystä aistii sen kokoamiseen käytetyn valtavan talkootyön määrän.

Kolme kauhajokista sai Mannerheim-ristin. Kaksi risteistä on esillä perinnetalossa.

Perinnetaloon on myös tuotu lakkautettujen koulujen seinillä olleet kaatuneiden muistolaatat. Tässä Harjan(kylän) koulua käyneet ja sodissa kaatuneet. Olen itse käynyt Harjankylän kansakoulua ja muistan hyvin kun laatassa olevia nimiä aina tutkittiin ja mietittiin.

Kauhajoen kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo on perustettu jo 50-luvulla ja sijaitsee Kauhajoen keskustassa. Alueella on useita vanhoja pohjalaisrakennuksia sekä runsas, historiallinen esineistö.

Päärakennus on vanha pohjalaistalo 1800-luvun alkupuolelta. Se on harvinainen 2-fooninkinen (täysi huonekorkeus ja isot ikkunat kahdessa kerroksessa) hirsitalo, joka on 50-luvulla siirretty nykyiselle paikalleen Yrjänäisen kylästä. Sinänsä kauaskatseista puuhaa tuohon aikaan kun talo museoitiin eikä sitä päästetty rapistumaan ja tuhoutumaan. Kökkätyönä sekin siirtotyö tehtiin hevospeleillä. Talo on upeassa kunnossa tupineen ja kamareineen. Osa ikkunoista on alkuperäisiä pieniruutuisia vanhoilla laseilla varustettuja. Ulkolaudoitus on myös alkuperäinen, leveästä hongasta valmistettu. 

Pääskysenpesä oli suosittu koriste-esine tupien seinillä. Pääskysten katsottiin tuovan onnea taloon. Nehan ovat myös kesän tuojia.

Katossa roikkuu ilmalla täytettyjä sian virtsarakkoja. Mihin niitä on käytetty ? Aikoinaan teuraasta hyödynnettiin kaikki osat. Sian virtsarakoista tehtiin ainakin lapsille ilmapalloja.

Teknologiaosastolla on esillä muutamia mielenkiintoisia koneita. Yläkuvassa pärekone, jolla tehtailtiin päreitä pärekattoihin. Alakuvassa entsöity Fordson-traktori ilmeisesti 40-luvulta.

Taistelevat joutsenet

Joen mutkassa majailevassa 27 laulujoutsenen parvessa käytiin kiukkuisia taistoja. Tämä välienselvittely alkoi pullistelevan haastajan tultua romanttista siestaa viettävän pariskunnan rauhaa häiritsemään. Siitäkös siippa kiivastui ja oitis työnsi luisen nokkansa vastustajan peräpeiliin. Daami seuraa vierestä ja kaakatti tukeaan ilmaisten.

Kuvia parvesta täällä

Laumasielujen kevätjuhlat

Pääsiäinen oli varsinaista laumojen bongausta. Hieno parvi laulujoutsenia piti muuttotaukoaan Laturinmutkassa Kyrönjoella. Siinä ne lepäsivät ja nahistelivat tyvenessä suvannossa lennähtäen aina välillä läheiselle pellolle ruokailemaan.

Samaisen joenmutkan lähipelloilla maijaili iso, yli 100 yksilön kurkiparvi. Lintu on näyttävä jo yksinäänkin, mutta isossa laumassa suorastaan vaikuttava. Parvi vaihteli syönnöspeltoa useita kertoja päivässä. Arka kurki on. Aina pari vartijaa varmistamassa, että lähelle ei tulla.

Vanhat, ränsistyneet ladot lakeuksilla kertovat menneestä hevosvoimiin tukeutuvista ajoista. Lakeus on jokien tulva-aluetta, jossa metsä ei kasva. Luonnonniittyjä siis. Sieltä käytiin hakemassa lehmille heiniä pitkienkin matkojen takaa. Ladot muistuttavat heinien varastoinnista. Nykyään konevoima hoitaa niiton ja pakkaamiseen muovilla päällystettyihin pyöröpaaleihin. Nykyajan pikku latoja siis.

Hämärän tullen lähtevät lakeuden stugat liikenteeseen. Suopöllö lentää ja liitää matalalla pellon yllä myyriä etsimässä. Se on kaunis, iso ja näyttävä lintu. Lakeuksien asukas sekin.

Kyrönjoki poseeraa

Kauhajoki Räimiskän/ Rientoilan kohdalla Kauhajoen keskustassa

Poikkeuksellinen talvi saa joet näyttämään keväisiltä. Jäät lähtevät ja joki on osittain sulana. Illat kuitenkin pimenevät vielä aikaisin. Siinä ero kevään kirkkauteen.

Joki on kaikkina vuodenaikoina hyvin kuvauksellinen. Se suorastaan poseeraa kameralle. Olen yrittänyt tallentaa kuviin poikkeuksellisen vähälumisen ja lämpimän helmikuun fiiliksen. Miltä joki näyttää lämpimän talven hämärässä ...

Kauhajoki Kauhajoen keskustassa

Kauhajoki Kainastonjoen yhtymäkohdassa.
Taustalla hylätyn, maineikkaan meijerin siluetti

Kaksi kuvaa Kyrönjoesta Harjankylässä, ns. Laturinmutka

Kyrönjoki Harjankylässä, Harjankoski Sorvarin sillalta katsottuna

Kyrönjoki, Lohiluomankoski Kurikassa