Väsymätön sahaaja, viettelevä narisija

Muutama vuosi sitten kuulimme sen ensimmäisen kerran. Tunnistaminen oli helppoa, vaikka ääntä ei aikaisemmin ollut kuuullut. Jatkuva, taukoamaton, kovaääninen "RÄÄK-RÄÄK" - se on niittyjen sahurin, väsymättömän vonkaajan, ruisrääkän ääni. Näiltä seuduilta rääkkä on ollut poissa kymmeniä vuosia, kunnes muutama vuosi sitten palasi takaisin. Aivan ilmeisesti pesii läheisellä niittyllä.

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna tuo vikkeläkinttuinen sahuri juoksenteli pitkin markin pensaikoita ja narinoi muutaman kymenen metrin päässä ihmisten touhuista välittämättä. Sen ääni on todella kova kun sen  läheltä kuulee. Kuulostaa aivan kaksoisrytmiseltä sahaamiselta.

Tuohon se pyrähti lähelle taas narinoimaan. Hiiviskelin kameran kanssa, josko saisin siitä kuvan, tai edes näkisin.

Tuossa se on, aivan kivijalan vieressä. Rakennuksen seinä antoi hyvän kaikupohjan sahurin vietteleville narinoille.

Siis missä ?

Tässä kuva voimakkaasti suurennettuna. Tämän jälkeen se pinkoi mahanaluset täynnä koipia, kaula maanrajassa kohti pusikoita.

Varhaisia pörisijöitä ja puutarhan liitelijöitä

Toukokuun 11. päivä havaintoja pohjanmaalla.

Valkovuokot kukkivat kun maa ympärillä on vielä ruskeana. Kukinta osuu keskemmällä Suomea usein äitienpäivän tienoille.

Kimalaiset heräävät lämpimiin kevätpäiviin. Kaikki keväällä lentävät kimalaiset ovat kunigattaria, jotka ovat talvehtineet lehtien alla maan onkaloissa. Herätessään ne ovat nälkäisiä ja niiden ainoa ja ensimmäinen tehtävä on perustaa yhdyskunta kesäkaudeksi. Sinivuokot ja puutarhan aikaiset kukkijat, kuten Scillat ovat äärimmäisen tärkeitä ravintokasveja juuri heränneille pörisijöille. Ja nämä lentäväthän ovat hyödyllisiä eivätkä käy ihmisten päälle tai ruokiin.

Neitoperhonen on myös kevään aikainen. Kevään liitelijät ovat edellisen kauden tuotantoa ja ovat talvehtineet aikuisina. Näiden varhaisheränneiden jälkeläiset lentelevät sitten elokuussa.'

Nokkosperhoselle maistuu näköjään Näsiä. Tärkeä ravintokasvi siis ... hyönteisille..

Jos, niin ...

Jos tätä maistaisi, niin köpelösti kävisi. Kevään ensimmäinen heleä kukkija saattaa olla ihmiselle jopa tappavan myrkyllinen. Sen houkuttelevan punaiset marjat katoavat nopeasti lintujen nokkiin eikä lintujen ruoansulatus näistä myrkyistä piittaa.

Tosin, Näsiää käytettiin aikoinaan rohtona hankaliin tauteihin. 1800-luvun rohto-ohjeissa Näsiän marjoja käytettiin lääkkeeksi mm. "vatsan nykimiseen". Kuulostaa nykyaikana huippuvaaralliselta, mutta vatsan perinpohjaisen tyhjennyksen tuo menetelmä varmaankin aiheutti. Tai jos ei aiheuttanut, niin tauti oli varmaan kuolemaksi.

Vieraileva arkkitehti

Ruovikon rannalla käy kova kuhina. Lintubongarit pitkine putkineen ja kameroineen tulevat tarkkailemaan harvinaista lentäjää, pussitiaista. Lintu on Suomessa satunnainen pesijä eikä poikastuotannosta ole kai ihan varmuutta.

Tämä laji onkin varsinainen lintumaailman arkkitehti ja rakennusmestari. Se rakentaa pesänsä koivun oksaan roikkumaan, eikä minkä tahansa, vaan pussin, vai olisiko ennemminkin riippumatto. Pesä tehdään ruovikon rannalle, sillä rakennusaineet saadaan juuri sieltä.

Koiras on haareminpitoon kallellaan ja saattaa rakentaa morsiamilleen useita pesiä. Siinä saakin tweettailla ahkerasti, jotta lauma pysyy kasassa.

Rakentaminen on taidokasta. Lintu käy hakemassa ruovikosta ja ojan varrelta osmankääminauhaa tai säiettä, jolla se sitoo pesänsä kuin narua käyttäen. Lintu pyörii "naru" suussaan kuin väkkärä pesänsä ympäri ja tekee hienon nauhasidoksen.

Ulkonäöltään pussitiainen on hauskan näköinen mustine naamareineen.