tupsuötökkä

Tupsutoukkakehrääjä eli Täplätupsukas

Komea toukka. Huomattavasti komeampi toukkana kuin perhosena. Tavattiin pihasta Kesäkullerolta. Lisäksi voi hyvin todeta, että "ei nimi toukkaa pahenna".

Jäniskissa

Terassilla, ilta 30.7.2009

Pitihän se tämäkin nähdä. Maalaiskissan valmiudet omaehtoiseen ravinnonhankintaan on kyllä aina tiedostettu, mutta siinäkin tietoisuudessa on ollut näköjään rajansa.

Illanistujaiset terassilla hämärtyvässä, lämpimässä kesäillassa. Kissat pyörivät jaloissa ihmisten seuraa hakien. Isompi ja kokeneempi (kissa) häipyy hetkeksi omille teilleen palaten takaisin juuri kun ihmisten ruokailu alkaa olla loppuhuipennuksessaan. Mutta mitä ihmettä se raahaa suussaan ? Rotta ... ei ... harakka ... ei ... jestas sentään, sehän on pyydystänyt jäniksen.

Ylpeänä saaliistaan se tuo jäniksensä ruokapöydän alle, lipaisee huuliaan ja aloittaa äänekkään ruokailun.

Kissa on iso ja voimakas. On niiden nähty tappavan käärmeitäkin, jäniksestäkin on kuultu, mutta tämä oli kyllä omin silmin nähtynä yllätys.

Tähteet se vie emännän iloksi piiloon perennapenkkiin ja heittää multaa peitteeksi.

"Se on kuunlilja, herra Amiraali"

Amiraaleja lentelee nyt sankoin joukoin. Perhosten akatemiassa on ollut hedelmällinen talvi. Ja mantereella suotuisat tuulet. Kyseessähän on Etelä-Euroopasta vaeltava laji, joka ei pysty talvehtimaan Suomessa. Amiraali on perhosten Vanessa, Vanessa atalanta.

Se pitää kuunliljoista ja käy alvariinsa viivähtämässä niissä. Kaunis, iso perhonen, jota on kiva katsella.

Käsivarren mitalla

Kilpiksellä ja sielläpäin, heinäkuu 2009




Keskiyön kalastusta Naimakkaluspalla, Könkämäeno.




Pohjoisen kansallisötökkä. Niitä on siis biljoonia. Laskimme puhdetöinämme, että diskreetisti otettuna Lapin hyttysten biomassan sisältämä ravinto riittäisi 50.000 ihmisen energiaksi vuoden ajaksi. On kuitenkin myönnettävä, että laskelman virhemarginaali saattaa olla suuri.




Kullero on puolestaan Lapin maakuntakukka. Heinäkuussa tunturien kasvit kukkivat komeasti.




Tässä on jokin suovilla - kenties Tupasvilla tai Töppövilla.




Siilaskoski Mallan rajalla.

The Kala.

Tromssan kaupunki. Osoitteleva käsi kuuluu äänekkäälle, dominoivalle saksalaiselle matkaoppaalle.

Hmm, tällä vuorella on siis jo käyty ...

Täällä tehdään fisuja Suomenkin kauppoihin - lohikilo 4,95e.

Merikalastusta Lyngen-vuonolla. Kalansaanti on (lähes) varmaa.

Skibotn-jokeen laskevan sivujoen komea putous. Joki yhdistyy alhaalla pääuomaan.

Kaarlenvaltikka Naimakkaluspalla.

Maariankämmekkää on joenvarsilla runsaasti. Vai onko tämä sittenkin Lapinkämmekkä ? Varsi on yläosastaan punaisenruskea,

Suomalaisia orkideojahan nämä ovat. Thaimaalaisten sukulaistensa näköisiä.

Paluumatkalla bongasimme yhden Euroopan suurimmista vapaista koskista, Fossmoenin pohjois Norjassa. Sen virtaama on 750 m3 eli Imatran kosken veroinen mikäli se virtaisi vapaana. Lohi nousee tähän jokeen. Poolit ovat englantilaisten lohilordien varaamia. Joki ja sen rannat sallivat perhokalastuksen tweedtakissa ja nahkasaappaissa.

Heinäkuun roadmap

Kukkien tiekartassa on heinäkuussa välitilinpäätös.



Jalokärhön kukka aukesi nopeasti.




Valamon ruusu




Tarha-alpi navetan edustalla




Länsi

Pionipenkki

Töyhtöangervo

Naapurin upeat sormustinkukat. Uskomattoman hieno kukinto.