Tekstejä ja valokuvia pääasiassa luonnosta ja luonnonilmiöistä, maisemista ja matkailusta. Historian pohtiminen ja viisastelu kuuluu myös skooppiin.
keskiviikko 31. joulukuuta 2008
Kauriita tähtäimessä
Maanantaiaamu 28.12. kello 10. Hieraisimme silmiämme kun näimme hevoshaassa kaksi metsäkaurista, emon ja vasan. Hain kameran ja ehdin ottaa vasasta muutaman kuvan. Tässä se ahmii (Valamon) ruusupuskasta marjoja.
Kuvat on otettu ikkunan läpi.
Vasa ei pitänyt kiirettä eikä käyttäytynyt pelokkaasti tai varovasti. Emo oli jo tässä vaiheessa häipynyt metsään.
Söpöhän se on. Mutta viimeistään nyt selvisi syy runsaaseen hirvikärpäskantaan ...
Kauriin jäljet ovat hyvin pienet ... aivan kuin tikulla olisi painettu reikiä hankeen.
lauantai 18. lokakuuta 2008
Syksy
Syysleimut kukkivat myöhään syksyyn. Kuva otettu 27.9.2008
Ensimmäisen hallayön jälkeen syyskuun puolivälissä.
Lokakuun 18. pvä.
sunnuntai 24. elokuuta 2008
Verkkoja hirvikärpäsille
Aamu valkeni mielenkiintoisena lähimetsässä. Hämähäkinseittejä metsä täynnä. Mistä ne ovat yön aikana tulleet ? No eivät tietenkään mistään. Niitä on siellä aina.
Miten ihmeessä yksikään hirvikärpänen pääsee ilmaan tuon verkotuksen ohi. Tai oikeastaan: miten paljon niitä olisikaan enemmän ellei hämä verkottaisi metsää näin tehokkaasti ?
Sieniretki ryssänhaudalle
Vanhalla perämetsällä sijaitsee Erkkilänmaa. Siellä toivakkalaiset ja muut kyläläiset pitivät piilojaan 1700/1800 -luvun taitteessa aikojen ollessa epävakaiset. Suomen sodan aikana sinne kerrotaan haudatun venäläisen sotilaan - elävältä - kostoksi venäläisten tuhotöille kylällä.
Ryssänhauta on kummitellut ja pelotellut kulkijoita, lapsia ja hevosia, jo kohta parin vuosisadan ajan.
Samalla alueella eleli myöhemmin Erkkiläinen perheensä kanssa. Hänen ja perheensä kohtaloista on useita tarinoita.
Peltojen ojat ovat vielä näkyvissä.
Tässä on todennäköisesti ollut Erkkilääsen maakellari.
Rakennusten peruskiviä näkyy siellä täällä.
keskiviikko 20. elokuuta 2008
Helikoptereita männystä
Kaadoimme pihapuistosta pari pystyyn kuivavaa mäntyä. Siististi pätkittiin ja klapeiksi pilkottiin.
Puun sisältä löytyi yllätyksiä: isoja surisevia, uhkaavannäköisiä orgaanisia helikoptereita ...
Kyllä niitä ihmeteltiin. Elukoita oli valtavasti. Koko puu täynnä, sekä toukkia että kuoriutuvia hyönteisiä. Pitivät lentäessään helikopterimaista ääntä.
Selvisihän se lopulta: kyseessä on isopuupistiäinen. Joku sanoisi "yäk", mutta luonnostaan tiedonhaluinen "jess". En ole varma kumpi olen.
sunnuntai 10. elokuuta 2008
Huolella vaalitut, hellyydellä hoidetut
Kesän KUKKA on kärhö.
Symbioosissa sembramännyn kanssa. Turvassa kissan kynsiltä, jänön hampailta, koiran huiskeelta ja huolettoman niittomiehen koneelta.
keskiviikko 6. elokuuta 2008
Pionimaisia jorinoita
Pionipenkki eli hyvän kesän vaikka olikin ajoittain sateista.
Joriini eli daalia. Juurakko on alunperin lähtöisin Kultarannasta. Päivin äiti on sen aikoinaan saanut ja hoitanut huolellisesti vuosikymmeniä.
sunnuntai 20. heinäkuuta 2008
torstai 10. heinäkuuta 2008
keskiviikko 25. kesäkuuta 2008
Juhannuksen tienoota
Aito pohojalaanen lumipallopuu. Kukkii takuuvarmasti juhannuksena. Tavataan lähes jokaisella etelepohojalaasella pihalla.
Olisikohan se valkoselkätikka ... vai siipiorava ... hmm ... kenties Toiskan kissi.
Juhannuksen särkyneitä sydämiä.
Akileija
lauantai 21. kesäkuuta 2008
Suopursu kukkii ... ja niin tekee Rhodokin
Suopursun kukinta oli komeinta miesmuistiin. Suopursuja on aivan talomme vieressä lähellä Rhodoistutuksiamme. Viihtyvät samalla kasvupaikalla - sukulaisia kun ovat.
lauantai 3. toukokuuta 2008
Toivo elää
Ensimmäisiä tärkeitä toimenpiteitä on kesäkeittiön perustaminen ... satoi tai paistoi.
Pientä väriä jo varhain: krokukset unelmoivat auringosta.
Eivätkä pionit halua jäädä pekkaa pahemmaksi.
Toivo elää: kasvaisiko tässä kärhö ? Isoksi ja komiaksi ?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)