Tervetuloa ProPlutoon. Welcome to visit ProPluto.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Napuen taistelun ennallistamisnäytös, Isokyrö



Isossakyrössä tehtiin sananmukaisesti historiaa 9.8.2014. Napuen taistelun 300-juhlavuoden kunniaksi järjestettiin taistelun ennallistamisnäytös Isonkyrön vanhan kirkon kupeessa, 1700-luvun markkinoiden yhteydessä. Itse Napue sijaitsee muutaman kilometrin päässä Isonkyrön kirkolta.

Napuen taistelu käytiin 19.2.1714 ja se lopetti Suuren Pohjan sodan. Taistelu oli siinäkin mielessä jälkensä jättävä, että siinä kuoli 4500 sotilasta ja se aloitti julman Isonvihan aikakauden pohjanmaalla.

Ennallistamisnäytöksen toteuttamiseen osallistui historianharrastajia Suomen lisäksi ainakin Venäjältä, Ruotsista, Norjasta, Ukrainasta, Saksasta ja Latviasta. Yleisöäkin oli yli 10.000 henkilöä seuraamassa tätä mahtavaa näytöstä.

























Kenraali Armfelt määrättiin kutsumaan joukot koolle ja taistelemaan ruhtinas Galitzinin johtamia Venäjän joukkoja vastaan. Tiedustelu oli kertonut Galizinin lähestyvän Isokyröä. Ajankohta oli keskitalvi.

Armfeltin joukkojen vahvuus oli 5.500 miestä, joista noin 1.000 paikallista nostoväkeä eli talonpoikia alkeellisin varustein. Galizenin joukkoihin kuului 11.000 miestä. Molemmilla 10 tykkiä.





























Tykkipatterit antoivat näytökseen säpinää ja korville kestämistä. Silmille taas mielenkiintoista katseltavaa, sillä olihan kyseessä vanhat tykit, manooverit ja tarkat, historialliset koreografiat..




































































Napuen taistelu oli ankara ja verinen. Se kesti ainoastaan 2 tuntia, mutta jätti kentille jälkeensä 4.500 kuollutta, joista suomalaisia 3.000. Ylivoimaiselle viholliselle ei voitu mitään. Puolet Armfeltin armeijasta tuhoutui hetkessä.











Hävitys ei päättynyt Napuen taisteluun. Vihollisen sotilaille oli annettu vapaat kädet tuhota pohjanmaa. Tsaarin tavoitteena oli hävittää paikallinen väestö niin, että sieltä ei enää koskaan noustaisi Venäjää vastaan. Alkoi Isonvihan aika, joka sananmukaisesti oli sitä.

Professori Heikki Ylikangas on kuvannut Napuen taistelua ja Isonvihan aikaa blogikirjoituksessaan.







Näytöksen päätteeksi esiintyjät, historianharrastajat ampuivat kunnianlaukauksen Napuen uhrien muistolle.















Entistämisnäytös oli upea. Puvut, esineistö, aseet, koreografia - kaikki olivat historian harrastukseen perehtyneiden henkilöiden suunnittelemia ja toteuttamia. Hieno näytös hevosineen kaikkineen. Ylläolevissa kuvissa esiintyjien loppuparaati.


































Esiintyjistä näki heidän suunnattoman paneutumisensa aiheeseen.










Kenkiä myöten kaikki pilkulleen oikein.










Napuen taistelun muistomerkki Napuella Isossakyrössä.

Näytöksestä on tehty videotraileri.

Blogitekstiä ja -kuvia Isonkyrön 1700-luvun markkinoista 2014.



sunnuntai 10. elokuuta 2014

1700-luvun markkinat Isossakyrössä


Isonkyrön 1700-luvun markkinat järjestettiin ties monennenko kerran 8.-10.8.2014. Historian havinaahan siellä myös on, ja sikäli mukava tapahtuma käydä, että kauppiaat edustavat käsityöläisiä, ja kaiken maailman laku-, kilopaperi-, ja huuhaamyyjät loistavat poissaolollaan. Niin, hienoa on myös se, että sinne pukeudutaan vanhoihin asuihin. Tuntuu, kuin koko Isonkyrön kylä olisi hengessä mukana. Kaiken lisäksi markkinapaikka on hieno ja historiallinen: Kyrönjoen varressa ja vanhan kirkon kupeella.























Luultavasti kauppakin käy mukavasti, sillä kauppiaita, asianmukaisesti pukeutuneina ja somistautuneina, on varsin paljon. Kuten totesin, hyvää ja mielenkiintoista, pääosin käsityöläiskampetta. Ravintoloita, etenkin vanhan ajan hengessä toimivia, olisin kaivannut enemmän.

Vanha Isonkyrön kirkko. Kirkon iästä on kait debattia, onko se rakennettu keskiajalla vai myöhemmin. Pääsääntöisesti kuitenkin 1500-luvulla. Kaunis kirkko kauniilla paikalla Kyrönjoen varressa. Sisustus on rokokoo-tyylinen 1700-luvulta. Hieno miljöö kamarimusiikkikonserteillekin, joita mm Korsholman musiikkijuhlat ovat siellä järjestäneet.



Kirkon vieressä on Kontsaansaaressa vuonna 1597 mestatuille, Nuijasodan talonpoikaisjohtajille pystytetty muistomerkki. Saari on saanut nimensä isokyröläisen Yrjö Kontsaksen mukaan, joka oli yksi johtajista. Alimmaisessa kuvassa on nykyinen Kontsaansaari. 417 vuotta sitten saari on varmasti ollut eri paikassa, eri kokoinenkin; sen verran kova virtaus joessa on. On myös kyseenalaistettu, onko historiallinen mestauspaikka ollut juuri tuossa saaressa, sillä tieto on perimätietoa.

1700-luvun markkinoiden yhteydessä järjestettiin Napuen taistelun 300-vuotistapahtumana taistelun ennallistamisnäytös. Ylläolevat kuvat ovat harjoituksista. Blogikirjoitus aiheesta seuraa myöhemmin.

Kuvia v2006 1700-luvun markkinoilla olleesta kummallisesta traktorista.

lauantai 9. elokuuta 2014

Teuvalla kierreltyä























Teuvan kirkossa on harvinaisuus: Tove Janssonin maalaama alttaritaulu. "Kymmenen neitsyttä" on maalattu vuonna 1953/54 ja on lajissaan Tove Janssonin ainoa työ. Siispä käynti Teuvan kirkossa sopii hyvin Tove Janssonin juhlavuoteen. Alueella vierailleet japanilaiset ovat kuulemma olleet hyvin innoissaan nähdessään Muumien luojan suurikokoisen seinämaalauksen (140x520 cm).

Tuula Karjalainen kirjoittaa (Tove Jansson, Tee työtä ja rakasta,Tammi, 2013) Tove Janssonin todenneen Teuvan kirkon tilauksesta: "On siunattua, että on seiniä, sillä ihmiset ostavat tauluja yhtä vähän kuin ennen ..."


































Teuvan kirkon edustalla on teuvalaisen suurmiehen Lauri Johannes Ingmanin (1868-1934) muistomerkki. Hän oli itsenäisen Suomen ensimmäinen pääministeri toimien pääministerinä kahteen otteeseen 1918-1919 ja 1924-1925. Hän oli myös ev.lut. kirkon arkkipiispa vuosina 1930-1934. Teologi siis.

Kirkon vieressä on kulttuuritalo Orrela. Kaunis rakennus, jonka tiloja vuokrataan tilaisuuksiin ja jossa järjetetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Orrelaan ollaan rakentamassa pysyväisnäyttelyitä mm. juuri Lauri Ingmanista.


Paavo Lipponen lahjoitti Orrelaan pääministerinä ollessaan ylläolevan Antti Favénin piirtämän karikatyyrin Lauri Ingmanista. Lipponen vieraili Orrelassa osallistuessaan eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksiin Kauhajoen eduskuntamuseossa 2.-3.12.2006.


























Orrelassa on kaksi mielenkiintoista soitinta. Teuvalla on aikoinaan valmistettu urkuharmooneja Hirvelänpää-nimisessä kylässä. Kuvassa teuvalaisen virsirunoilija Simo Korpelan aikoinaan omistama harmoni mallia "Teuva" vuodelta 1895. Toinen Orrelassa oleva Hirvelän harmoni on mallia "Tampere". Harmonien valmistajaksi on merkitty J. Hirvelä.


maanantai 4. elokuuta 2014

Kauhajoen museoissa nähtyä

Pienten paikkakuntien museoissa on kiva käydä. Ne eroavat selkeästi laitosmuseoista, sillä kokoelmat on usein rakennettu kökkätyöllä (lue: talkoo) vapaaehtoisvoimin. Museoiden ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu museotyöhön, kotiseutuhistoriaan ja yhdistystoimintaan omistautuneisiin ja osallistuviin alan harrastajiin.

Kävin Kauhajoella kolmessa museossa. Jokainen niistä henkii vahvaa paikallishistoriaa, suurta innostuneisuutta ja harrastuneisuutta. Pienten paikallismuseoiden haasteena on aukioloajat. Niihin pääsee tutustumaan yleensä keäisin ja silloinkin vain yhtenä, kahtena päivänä viikossa. Satunnaisia kävijöitä ei varmaankaan ole paljon.

Eduskuntamuseo

Eduskuntamuseo sijaitsee komeasti osoitteessa Eduskunnankatu 5, Kauhajoki.

Talvisodan sytyttyä eduskunta siirrettiin Kauhajoelle salaisessa ja jännittävässä operaatiossa. Eduskunnan evakkoajasta on runsaasti tarinoita ja dokumentteja. Onpa siitä tehty virallinen kirjakin "Eduskunta Kauhajoella".

Eduskunnan kokoontumispaikaksi valittiin yhteislyseon voimistelusali. Paikka on siinäkin mielessä henkilökohtaisesti nostalginen, että kävin lukioni juuri samassa rakennuksessa hikoillen jumppatunneilla vanhassa eduskuntasalissa. Eduskunnasta muistuttivat opettajien kertomukset ja laatta seinällä. Museoksi se muutettiin 1984. Kalusteet ovat suurimmaksi osaksi alkuperäiset.


































Museossa on hämärä, autenttinen valaistus. Ikkunoissa roikkuvat Molotoffin karteekit, joista osa alkuperäisiä. Pohjanmaalla pimennysverhoja kutsuttiin juuri tuolla nimellä.

Kauhajoen veteraanien perinnetalo

Veteraanien perinnetalo sijaitsee Sanssin kartanon entisessä renkituvassa. Kartanon entisöity päärakennus on aivan perinnetalon vieressä.


Perinnetalossa on hieno kokoelma sotiimme liittyvää esineistöä ja dokumentteja; nimenomaan kauhajokisten kokemana ja kauhajokisilta kerättyinä. Museosta ja näyttelystä aistii sen kokoamiseen käytetyn valtavan talkootyön määrän.



























































Kolme kauhajokista sai Mannerheim-ristin. Kaksi risteistä on esillä perinnetalossa.


Perinnetaloon on myös tuotu lakkautettujen koulujen seinillä olleet kaatuneiden muistolaatat. Tässä Harjan(kylän) koulua käyneet ja sodissa kaatuneet. Olen itse käynyt Harjankylän kansakoulua ja muistan hyvin kun laatassa olevia nimiä aina tutkittiin ja mietittiin.

Kauhajoen kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo on perustettu jo 50-luvulla ja sijaitsee Kauhajoen keskustassa. Alueella on useita vanhoja pohjalaisrakennuksia sekä runsas, historiallinen esineistö.


































Päärakennus on vanha pohjalaistalo 1800-luvun alkupuolelta. Se on harvinainen 2-fooninkinen (täysi huonekorkeus ja isot ikkunat kahdessa kerroksessa) hirsitalo, joka on 50-luvulla siirretty nykyiselle paikalleen Yrjänäisen kylästä. Sinänsä kauaskatseista puuhaa tuohon aikaan kun talo museoitiin eikä sitä päästetty rapistumaan ja tuhoutumaan. Kökkätyönä sekin siirtotyö tehtiin hevospeleillä. Talo on upeassa kunnossa tupineen ja kamareineen. Osa ikkunoista on alkuperäisiä pieniruutuisia vanhoilla laseilla varustettuja. Ulkolaudoitus on myös alkuperäinen, leveästä hongasta valmistettu. 


Pääskysenpesä oli suosittu koriste-esine tupien seinillä. Pääskysten katsottiin tuovan onnea taloon. Nehan ovat myös kesän tuojia.























Katossa roikkuu ilmalla täytettyjä sian virtsarakkoja. Mihin niitä on käytetty ? Aikoinaan teuraasta hyödynnettiin kaikki osat. Sian virtsarakoista tehtiin ainakin lapsille ilmapalloja.
























Teknologiaosastolla on esillä muutamia mielenkiintoisia koneita. Yläkuvassa pärekone, jolla tehtailtiin päreitä pärekattoihin. Alakuvassa entsöity Fordson-traktori ilmeisesti 40-luvulta.