Tervetuloa ProPlutoon. Welcome to visit ProPluto.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Pisaraakaan en ottanut

Valokuvatorstaissa aiheena syksyinen "pisarat".

No, tässä kuva: "pisaraakaan en ottanut".


maanantai 23. syyskuuta 2013

Hermoston terveydenhoito

Heurekan ruumisnäyttely Body Worlds päättyi sunnuntaina 22.9.2013. Viimeisten päivien yleisöryntäys aiheutti 2-3 tunnin jonoja näyttelyyn. Itsekin tuli käytyä aivan viime hetkillä eli lauantai-iltana.

The Voicen sivuilla on nähtävissä joitakin kuvia näyttelyn bodeista.

Näyttelyn innoittamana selailin erästä vanhaa kotilääkärikirjaa vuodelta 1929 nimeltään "Kotilieden lääkärikirja".


Kirjassa on muutamia hyvätasoisia värikuvia. Ne näyttävät hyvin samakaltaisilta kuin Heurekan näyttelyssä nähdyt oikeat ruumiit.

Moni nykyihminen saattaa googlelääkärillä käytyään kokea itsessään olevan jos jonkinlaisia tauteja ja vaivoja. Mutta "Kotilieden lääkärikirjaa" lukiessaan voi kuvitella lukijan aikoinaan saattaneen tulla suorastaan pelokkaaksi. Sen verran suorasukaista teksti ja kuvitus on.

Mutta onpa kirjassa nykyihmisellekin sopivia ajattomia ohjeita, kuten seuraava otsikolla hermoston terveydenhoito:


Hermoston hoidossa on kiinnitettävä erikoista huomiota kahteen seikkaan, nimittäin säännölliseen työhön ja tarpeelliseen lepoon. Sen lisäksi ovat hyvä ruumiinhoito, hyvä ja ravitseva ruoka, hyvä uni, säännölliset elintavat ja yleensä terveydellisesti järkevä elämä tärkeitä ja huomioonotettavia seikkoja.


Voisiko sen paremmin sanoa.


maanantai 16. syyskuuta 2013

Itä-Savo v1932

Selailin Savonlinnassa ilmestyvän Itä-Savo -lehden hienosti nidottua vuosikertaa 1932. Siihen aikaan elettiin epävarmoja aikoja tietämättömänä tulevista vaaran ja sodan vuosista. Vuosikymmentä varjosti maailmalla suuri lama, Suomen sisäpolitiikkaa Mäntsälän kapina ja Lapuan liikkeen kyyditykset, ulkopolitiikkaa Hitlerin nousu valtaan.





Lehden päätoimittajana toimi vuosikymmenen alussa isoisäni Väinö A. Rantala ja toimitussihteerinä lankonsa Lauri Penttilä. Väinö Rantala kirjoitti kolumneja myös nimimerkillä "Karhun-Esa".





Mainoksia oli vähänlaisesti, nekin suurimmaksi osaksi tekstejä. Läkerolilla oli näköjään v1932 iso lehtikampanja, mainoksia lähes jokaisessa numerossa. Mutta silmämääräisesti suurin mainonnan kohde oli tupakka. Ja sehän esiteltiin mahdollisimman miehekkäässä valossa. Siihen aikaan oli useita kotimaisia tupakkamerkkejä. "Työmies" hienoine kansineen kuuluisi vielä tuohon joukkoon.


1931 Helsingissä sijaitsevan Tattarisuon lähteestä löytyi sivottuja ruumiinosia. Tapaus tunnettiin "Tattarisuon juttuna" ja sen uutisoinnissa käytetty otsikko "Tattarisuon arvoitus selviää - jäljet johtavat sylttytehtaaseen" jäi sanontana elämään kansan suussa. Itä-Savo teki jutun mysteerin selviämisestä. Uutisessa kuvataan varsin seikkaperäisesti ja karskisti Tattarisuon tapahtumia, kuten lehdissä kuvailtiin siihen aikaan muitakin murha-, tappo-, väkivalta- ja onnettomuusuutisia.

torstai 12. syyskuuta 2013

Noituutta

Valokuvatorstain aiheena on "maaginen". Sana liittyy alunperin vahvasti noituuteen. Siihen merkitysmaailmaan sukeltaa oheinen kuvakin:




maanantai 9. syyskuuta 2013

Mou

Kiina-aiheella jatketaan. Kiinalaisessa sota-opissa harhaanjohtamisen strategia oli keskeistä. Siitä käytetään nimitystä mou. Tästä on olemassa mainio kirjakin: Jymäyttämisen taito. Strategiaoppeja muinaisesta Kiinasta. Suom. Matti Nojonen, Gaudeamus 2009.

Kirja on täynnä hienoja tekstejä ja ajatuksia, oppeja strategisesta johtamisesta. Ne ovat muinaisia, jopa 2000 vuoden takaa, mutta jollakin tavalla ajattomia. Kun sotatermistö korvataan sanoilla liiketoiminta, strategia, johtaminen, kilpailija, myynti, jne. niin ollaan lähellä nykypäivää.



Tässä näytteeksi otteita kirjan sisältämistä vanhoista kiinalaisista sotaopeista:

Kun tunnet vastustajasi ja tunnet itsesi, et ole vaarassa sadassakaan taistelussa.

Jos ei ymmärrä laskelmia ja lukuja mutta silti havittelee suuria tekoja, niin se on sama kuin yrittäisi ylittää vaarallisia vesiä ilman venettä ja airoja.

Johtamisen periaate tarkoittaa sitä, että suuria joukkoja johdetaan kuten pieniä.

Päämäärät saavutetaan vaivatta ja menestystä saavutetaan järjestelmällisesti ilman kustannuksia, kun ajoitus on oikea.

Sodankäynnissä on kyse taistelemisesta. Kun sotilaat iskevät yhteen, on kyse kenraalien harhaanjohtavien suunnitelmien välisestä taistelusta. Kenraalit kamppailevat keskenään otollisista tilaisuuksista.



Kenraali sotii joukoillaan ja joukot taistelevat taistelutahdollaan.

Kun pakotat ihmiset suorittamaan jotakin, mihin heidän kykynsä eivät riitä, tai keskeytät ihmisen suorittamasta jotakin, mitä he eivät kykene suorittamaan, saatat itsesi vaaraan.

Se, ettei ylläpidetä pysyvää muotoa, on voiton peruste.



Taitava sotapäällikkö vaalii oppia ja pitää kiinni ohjeistuksesta. Hän kykenee määrittämään voiton ja tappion.

Sitä, mitä ihmiset arvostavat, täytyy johtajienkin arvostaa, ja sitä, mitä ihmiset inhoavat, täytyy johtajienkin inhota.

Sodankäynnissä voittaminen on helppoa mutta voiton varjeleminen vaikeaa.


Tekstit ovat  peräisin kuuluisien kiinalaisten ajattelijoiden teoksista pääsääntöisesti ennen ajanlaskun alkua. Tunnetuin ajattelija oli Sunzi (eli yli 2500 vuotta sitten) ja hänen ajatuksistaan kirjoitettu teos Sunzi Sodankäynnin taito.

Kuvat Pekingistä 2010.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Ikuinen armeija - Terrakotta

Tuli käytyä Tampereella Vapriikin huippunäyttelyssä "Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet". Vapriikki on saanut upean näyttelyn hienoon miljööseensä.




Terrakotta-armeija on ihme sinänsä. Vähän saman suuntaista valtiaiden valmistautumista tuonpuoleiseen elämään kuin mitä faaraoilla aikoinaan pyramideja rakentaessaan. Ensimmäisen keisarin ikuista matkaa oli valmistelemassa yli 100.000 työläistä (lienevät olleen orjia tai vankeja) yli 30 vuoden ajan. Tuloksena maanalainen valtakunta 9000 vartioivine sotilaineen.



Piirroksessa ensimmäinen keisari Qin (vaikutti 221-207 eaa.) sellaisena kuin hänen kuviteltiin olleen. Tämän hallitsijan tyylistä on toki aikalaiskertomuksia. Eräs teksti on peräisin Qin neuvonantajalta Wei Laolta 237 eaa:

Qinin kuninkaan nenä on kuin ampiaisella,
rinta kuin kananpojalla ja ääni kuin sakaalilla.
Hän on armoton, ja hänen sydämensä on kuin tiikerin tai suden sydän.
Vaikeuksia kohdatessaan hän nöyrtyy alttiisti.
Kun hän menestyy, hän tuhoaa miehiä ilman tunnon tuskia ...
jos hän onnistuu valloittamaan valtakunnan,
me jäämme hänen vangeikseen.

Kuvauksen perusteella keisari ei ollut mikään "nice guy".

Maanalainen valtakunta sisältää kaikkea tarpeellista: vartioivien sotilaiden lisäksi hevosia ja muita eläimiä, virkamiehiä, akrobaatteja, kalusteita, miniatyyrejä, taide-esineitä jne.


Vapriikissa on esillä tarkka pienoismalli maanalaisessa valtakunnassa olevasta sotakärrystä, valjakosta. Vaikuttava dokumentti yli 2000 vuoden takaa.


Ja tässä, yllä olevassa kuvassa seisoo yksi keisarin virkamiehistä valmiina ikuiseen isäntänsä palvelemiseen.

Näyttelyyn tutustuessaan tulee taas kerran miettineeksi Kiinan suuruutta, kulttuuria ja historiaa. Miksi Kiinan aikojen saatossa kehittynyt tiede, taide, kulttuuri ja valtio ei haastanut maailmaa ja noussut kehityksen keihäänkärjeksi ? Miksi sinänsä pienet ja kehittymättömät länsimaat, eurooppalaiset nousivat takamatkalta ja ottivat paalupaikan ? Olivat valloittajia ja kehittivät maailman kärkeen juuri ne tekijät, joissa Kiinalla oli yli tuhannen vuoden etumatka.

Tätä aihetta on käsitelty laajasti mm. kirjassa "Sivilisaatio - me ja muut", Niall Ferguson, Terra Cognita 2011. Kirjoittaja kehittelee kirjassaan kuutta otsikkoa, jotka hänen mielestään erottivat lännen itäisistä imperiumeista ja mahdollistivat ihmiskunnan vähemmistön nousun maailman herruuteen:

1. Kilpailu
2. Luonnontiede
3. Omistusoikeus
4. Lääketiede
5. Kulutusyhteiskunta
6. Työetiikka

Eurooppalaisilla oli paljon suurempi vimma käydä kauppaa kuin kiinalaisilla ja olivat siinä paljon avoimempia ja laajentumishaluisempia kuin kiinalaiset ja japanilaiset, jotka käpertyivät sisäänpäin.

Kirja on erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Suosittelen lämpimästi.

Kirja herättää tosin toisenkin kysymyksen, vieläkin vakavamman: miten meidän länsimaalaisten käy ? Länsimainen sivilisaatio on rappeutunut ja tuhoutunut kerran aikaisemmin. Rooman imperiumi. Olemmeko kulkemassa tuota samaa polkua ?

Tieteen, ennen kaikkea luonnontieteiden korkean tason ylläpitäminen on olennaista.  Jokainen voi kirjan luettuaan luoda oman käsityksensä.


Kauppakatu Pekingissä, 2010.





Hylätty

Valokuvatorstain haasteena KOTI. Oheisissa valokuvissa on hylätty koti. Näitä näkee maaseudun syrjäseuduilla paljon. Väki on talosta lähtenyt, tavalla tai toisella, ja edellisen sukupolven jälkeen on tyhjää. Hylätyt talot jäävät entisen elämän muistomerkeiksi kunnes lahoavat pois.



maanantai 2. syyskuuta 2013

ITE taiteilija


Kauhajoella ei voi olla törmäämättä Alpo Koivumäen loistaviin teoksiin. Perinteisiksi patsaiksi niitä ei kai voi oikein kutsua, sillä rakennusaineena on käytetty rautaromua, erilaisia muovisia ja puisia jätepaloja ja kumia. Veistoksia ne kuitenkin ovat. Aiheena suomalaisittain katsoen hyvinkin eksoottisia eläimiä luonnollisissa asennoissaan.

Alpo Koivumäki on ITE-taiteilija. Esittely löytyy täältä.








Ylläolevat veistokset on kuvattu elokuussa 2013 Sanssinkartanon puistossa Kauhajoella.


Ja tämä on puolestaan kuvattu heinäkuussa 2013 Kauhajoen kotiseututalon pihalla.

Lisää juttua aiheesta ja Alpon savannista täällä.



sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Varjonlilja antaa paljon katseltavaa

Valokuvatorstaissa teemana "lempikukka". Varjonlilja on yksi puutarhan kuningattarista. Se antaa paljon katseltavaa koko kasvukauden ajan, plopsahtaen avautuvista kauniista kukista ja niiden ympärillä pörräävistä upeista hyönteisistä aina muhkeisiin ja näyttäviin siemenkotiin. Talventöröttäjinä ne aikanaan muistuttavat keväästä ja lämmöstä - keväästä, joka väistämättä saapuu ankarimmankin talven jälkeen.


Varjonliljan vetovoima mäntykiitäjiin on vastustamaton. Päivällä pörisevät kimalaiset, yöllä surisevat kiitäjät.


Kesän lämmössä kypsyneet siemenkodat odottavat avautumistaan. Varjonlilja on siementuotannossaan hyvin tuottelias.